Toisaalta ja toisaalta

Olen aina ollut sitä mieltä, että koska blogiin kirjoittaminen on vapaaehtoista, siitä ei pidä tehdä itselleen taakkaa ja epämukavaa velvoitetta, vaan sen tulee olla hauskaa ja lähteä kirjoittamisen ilosta tai muusta sellaisesta motivaatiosta. Sitä ohjenuoraa olenkin pääsääntöisesti noudattanut tämän blogin kanssa.

Toisaalta, koska pidän siitä miten kirjoittaminen selkiyttää ajatuksia ja antaa harjoitusta itsensä ilmaisussa, ja koska minusta on mukava palata aikaisemmin kirjoittamiini juttuihin (erityisesti matkakertomuksiin, mutta myös muut jutut toimivat oman aikansa "muistoina"), olen pitänyt sääntönä, että vähintään kerran kuussa on blogiin kirjoitettava, edes jotain pientä.

Toisaalta nyt näyttää siltä, että jälkimmäisen säännön noudattaminen alkaa olla enemmän vastenmielistä kuin hauskaa. Osa kirjoittelusta on siirtynyt Facebookiin yms. kanaviin, ja muutenkin ajankäyttöni on hieman muuttunut siten etten enää ehdi ja/tai jaksa seurata toisten blogeja yhtä aktiivisesti kuin aikaisemmin. Lisäksi kaksi suurta henkilökohtaista asiaa pitää ajatukset tehokkaasti poissa tämän blogin profiiliin sopivista kirjoitusaiheista: toisaalta läheisen ihmisen vakava (onneksi kuitenkin hoidettavissa oleva) sairaus, toisaalta oma lähestyvä vanhemmuus odotetun perheenlisäyksen syntyessä jonkin ajan kuluttua, ja kaikki näihin liittyvä oheistoiminta.

Toisaalta en halua luopua tästä blogista, sillä kuten sanottu, pidän siitä että voin jälkeenpäin lukea omia kirjoituksiani ja muistella mm. matkoja ja muita kokemuksia. Mihinkään toiseen päiväkirjaan ei tule kirjoitettua vastaavia asioita. Toisaalta en halua muuttaa tätä esim. vauvablogiksi, sillä olen tietoisesti halunnut pitää henkilökohtaisuudet täältä poissa.

Toisaalta ja toisaalta. Joka tapauksessa nyt tuntuu siltä, että annan itselleni luvan luopua kerran kuukaudessa -säännöstäni, mutta en hautaa blogia, vaan kirjoitan tänne ensin mainitsemani periaatteen mukaisesti silloin, kun se tuntuu hauskalta, motivoivalta ja tarkoituksenmukaiselta!

P.S. Yksi Pihka-tehtävä minulta on vielä suorittamatta Pihka-merkin ansaitsemista varten, ja koska se luullakseni kannattaisi hoitaa alta pois ennen perheenlisäyksen saapumista, ainakin siitä toivottavasti tulee tänne raportti vielä kevään aikana :)

Espanjan eläimistöä

Lokakuisen Espanjan reissun sadonkorjuu jatkuu tällä kertaa nk. "muilla" eläinkunnan edustajilla - linnuthan tulivat jo käsiteltyä aikaisemmin. Määritykset ovat osin astetta epävarmempia kokemuksen puutteen vuoksi, joten viisaampien korjauksia otetaan mielenkiinnolla vastaan.

Ehkä suurin ihastuksen hetki tällä saralla koettiin hieman odottamattomasti heti loman ensimmäisenä päivänä, niinkin hienossa paikassa kuin hotellin takapihalla. Jokainen lajioppaita selaillut tietää varmaankin tunteen erityisen huomiotaherättävää kuvaa katsellessa: "tuollaisen kun joskus näkisi!". Meitä kohtasi onni ihailla pitkään ja läheltä vastustamattoman komeaa purjeperhosta, joka on sukua Suomessakin lentävälle ritariperhoselle.

Purjeperhonen (Iphiclides podalirius)

Jonkin verran havaitsimme muitakin perhosia. Näistä kohtuullisen hyviä poseeraamaan olivat täpläpapurikot, joita Suomessakin olen nähnyt muutaman kerran. Lajioppaan mukaan siipien vaaleat täplät ovat täällä yleensä oranssinkeltaisia, Suomessa vaaleankeltaisia.

Täpläpapurikko (Pararge aegeria)

Eräs vielä purjeperhostakin suurempi laji tuli myös vastaan, mutta lensi niin nopeasti ohikin, ettei siitä tallentunut kunnon kuvaa. Yhden kerran perhonen levähti puun rungolla sen verran, että sain tämän suttuisen kuvan. Tuntomerkit kuitenkin täsmäävät sekä värityksen että käytöksen osalta: päivänselvä sulttaaniperhonen.


Yksi perhoslaji näyttäytyi toukkana, eikä ollut kirjan avulla vaikea tunnistaa. Varoitusväreillään koreilevan tyräkkikiitäjän toukan ei tarvitse paljoa piilotella, sillä se on kuulemma pahanmakuinen. Takapäässä näkyy myös kiitäjäntoukille tyypillinen "sarvi".

Tyräkkikiitäjä (Hyles euphorbiae)

Muista hyönteisistä huomattavimpia olivat kuivia paikkoja kansoittaneet heinäsirkat. Kuvasta suojaväristä sirkkaa on vaikea erottaa, mutta ne lähtivät häiritessä herkästi lentoon, ja silloin luuli katselevansa yhtäkkiä perhosta, kun sirkan kirkkaan vaaleansiniset siivet rävähtivät auki! Lajinmääritys pelkästään siipien väriin perustuen voisi johtaa kirjosiipisirkkaan. Joidenkin sirkkojen siivet olivat kuitenkin haalean viininpunaiset, ja niiden kohdalla lajivaihtoehtoja on jo enemmän.

Kirjosiipisirkka? (Oedipoda caerulescens)

Ei enää hyönteisiä, mutta silti niveljalkaisia ötököitä edustaa myös seuraava veijari, jolle en lajinimeä edes yritä etsiä, mutta joka kuuluu joka tapauksessa juoksujalkaisten (eräitä "tuhatjalkaisia") ryhmään. Etupää tuntosarvineen (ja oletattavasti komeine leukoineen, joista useilla lajeilla erittyy myrkkyä) on kuvassa menossa vasemmalle, ja oikealla näkyy takapää perälisäkkeineen. Siinä välissä oli noin 15-20 cm verran niitä "tuhansia" jalkoja.

Juoksujalkainen (Chilopoda)

Laskuveden aikana nähtiin vielä yhdenlaisia niveljalkaisia - äyriäisiin kuuluvia taskurapuja. Rannan jäätyä paljaaksi ravut tulivat koloistaan etsimään ruokaa ja käymään reviirineuvotteluja heiluvin saksin, mutta heti kun kuvaajan varjo häilähti, otukset pakenivat silmänräpäyksessä reikiinsä. Onneksi pokkarikamerastakin löytyy vähän zoomia :-)

Taskurapuja (Brachyura)

Selkärankaisosastolla oli linnut poislukien hiljaisempaa. Hauskoja iberianmölysammakoita asui hotellin koristealtaiden lähettyvillä, mutta nekin hyppäsivät helposti karkuun jos uskaltautui liian lähelle. Alemmissa kuvissa esiintyvät veikeät, mutta tunnistamattomat liskot. Nimiehdotuksia vastaanotetaan.

Iberianmölysammakko (Rana/Pelophylax perezi)

Nisäkäshavaintoja ei kotieläimiä lukuunottamatta saatu, mutta laitetaan lopetuskuvaksi tällainen komea toro - näitä oli helppo nähdä maanteiden varsilla vahtimassa väsymättömästi tielläkulkijoita :-)

**********

P.S. Taviokuurnan neljävuotispäivä meni aivan huomaamatta ohi lokakuussa. Myöhästyneet onnittelut harvoin mutta sitkeästi päivittyvälle blogilleni! Päivitystahtiin ei ole tulossa kohennusta näkyvissä olevassa tulevaisuudessa, mutta en koe sille erityistä tarvettakaan. Olen tyytyväinen, kun voin parikin kertaa kuussa merkitä muistiin ajatuksia ajankohtaisista asioista tai muistoja koetuista tapahtumista. Niihin on hauska palata myöhemmin ja jos joku lukijakin saa niistä jotain iloa tai ajatuksia, sitä mukavampaa. Kiitos siis kaikille kiinnostustuksesta ja kommenteista!

Perin teknistä asiaa

(Kirjoituksen sisältö koskee lähinnä Bloggerin tekniikkaa, mutta muidenkin blogialustojen käyttäjillä voisi olla aiheeseen kiinnostavia näkökulmia.)

Huomasin joskus alkuvuodesta Bloggerin Followers/Lukijat-toiminnon, ja laitoin koemielessä laatikon tuonne sivupalkkiin. Nyt huomaan ilokseni, että jo viisi henkilöä on halunnut julkisesti kertoa lukevansa tätä blogia. Mahtavaa, hauska tutustua teihin!

En ole ehtinyt kunnolla tutustua tähän toimintoon, ja kokeillakseni sitä itsekin liityin lukijaksi yhteen blogiin. Ennen kuin päätän, alanko itse käyttää tätä toimintoa laajemmin, yritin tänään perehtyä siihen paremmin. Se vaikuttaa pääosin hauskalta ja hyödylliseltä, mutta jäin kuitenkin edelleen joistain asioista hieman epävarmaksi. Jos siis joku on selvittänyt näitä asioita, otan vastaan vinkkejä ja mielipiteitä.

Olen itse käyttänyt blogien seuraamiseen lähinnä Blogilistaa, mutta olen kuullut että muitakin, joidenkin mielestä paremmpia tapoja löytyy. Ainakin Googlella on oma Reader-palvelu, johon kaiketi voi tilata syötteitä eri blogeista. Nyt siis myös Bloggerissa on tämä oma Following-seurantatoiminto, mutta en ole ihan varma, miten nämä kaksi toimivat yhdessä (kumpikin on Google-palvelu), ja onko niistä jotain merkittävää etua Blogilistaan verrattuna. Joka tapauksessa Bloggerin käyttäjän "lukemat" blogit näkyvät päityksineen Bloggerin Dashboard'illa ("Blogs I'm Following") mutta ilmeisesti ne lisätään myös automaattisesti luodulle tilille Google Readeriin, vaikka en ole sitä palvelua vielä tietoisesti lainkaan käyttänyt. (Pitäisi kokeilla sitä, että osaisi ottaa kantaa sen toimivuuteen.)

Hiljattain Blogger ilmoitti, että Following-palveluun on lisätty yhteys myös Google Friend Connect -palveluun. Tämän tarkoituksena on ilmeisesti se, että muutkin kuin Bloggerin käyttäjät voivat ilmoittautua lukijoiksi. Hyvä juttu, mutta en löytänyt tietoa, että esimerkiksi Vuodatuksen käyttäjille tämä olisi mahdollista, ellei Vuodatus ole mukana esimerkiksi OpenID-systeemissä? Friend Connect'ia voivat kuitenkin periaatteessa käyttää monet muutkin kuin Google-tilin käyttäjät (AIM, Yahoo ja OpenID).

Friend Connect'in toinen vaikutus taisi olla se, että nyt voi lukijan kuvaa klikkaamalla saada paitsi linkin hänen blogiinsa, myös tietoa muista hänen lukemistaan blogeista. Omiin tietoihinsa voi lisätä myös muita omia linkkejä (esim. kotisivut) ja erilaisia henkilötietoja. Joidenkin kohdalla näkyy myös Activities/Toiminta-alaotsikko, eli ainakin tietoja siitä, milloin on liittynyt jonkin blogin lukijaksi.

Minulle jäi kuitenkin epäselväksi, ovatko tässä yhteydessä näytettävät tiedot Bloggerin profiilin tietoja (jos lukijalla sellainen on), vai "korkeamman tason" Google-tilin profiilin tietoja. Kaikilla jonkin Googlen palvelun käyttäjillähän on ilmeisesti Google-tili. (Bloggerin Dashboard'ista sitä pääsee katsomaan klikkaamalla "My Account" sivun ylälaidassa.) Itsestäni on tietoja Bloggerin profiilissa, mutta Google-profiilia en ole tietoisesti käsitellyt, ja tilin sivu kehottaakin minua luomaan Google-profiilin. Kuitenkin kun ilmoittauduin lukijaksi blogiin, sivulle tuli näkyviin Bloggerin profiilikuvani yms. tietoja. Kumpi mahtaa voittaa, jos esimerkiksi liitän Google-profiiliini eri kuvan kuin Blogger-profiiliini? Entä mitä tietoja tässä yhteydessä näytetään muiden kuin Google-tilin käyttäjistä?

Entä mitä tarkoittaa oman blogini lukijaksi ilmoittautuneen tiedoissa näkyvä linkki "Lisää ystäväksi"? Miten "ystävyys" eroaa blogin lukijana olemisesta? Liittyykö se tähän Friend connect -palveluun? (Onkohan se suunniteltu jonkinlaiseksi Facebookin kilpailijaksi?)

Pidän joka tapauksessa tuon laatikon näkyvissä niitä varten, jotka sitä mielellään käyttävät, ja olen iloinen jokaisesta ilmoittautuneesta lukijasta! Huomatkaa kuitenkin, että jos en ilmoittaudu teidän bloginne lukijaksi, se johtuu luultavasti vain siitä, etten ole aktiivisesti ryhtynyt tämän palvelun käyttäjäksi itse. Seuraamiani blogeja löytyy kuitenkin alempaa sivupalkista, vanhanaikaisina linkkeinä :)

Sekalaisia ajatuksia

Seuraavat asiat ovat lähipäivinä pyörineet mielessä, mutta en ole saanut mistään niistä aikaiseksi kunnon blogikirjoitusta.

ALKU-hanke. Perehtymättä syvällisesti on vaikea sanoa, mitä tämän hankkeen ansiosta oikeasti tulee tapahtumaan. Parhaimmillaan se voi parantaa eri virastojen välistä viestintää ja yhteistoimintaa, pahimmillaan se on keskustapuolueen salainen suunnitelma liian hyvin toimivan suomalaisen ympäristöhallinnon tuhoamiseksi. Kukin pätelköön ja pelätköön itse. Lisätietoja mm. Valtiovarainministeriön ja Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta.

Joulumyyjäisten "ympäristöystävällisyys". Kuten Kulutusjuhlan linkittämä Anu sen ilmaisi, "Erilaiset myyjäiset muistetaan listata aina mukaan, kun mietitään eettisempiä ja ekologisempia joululahjaehdotuksia. Mutta jotenkin minulle silti jäi päällimmäiseksi mielikuvaksi se, että suurin osa tarjolla olevasta tavarasta on krääsää. Minusta maailma ei pelastu sillä, että ostan joulumyyjäisistä rintanappeja, jääkaappimagneetteja, koristeltuja peilejä, meikkipussukoita tai omatekemän näköisiä rihkamakoruja". Olen täsmälleen samaa mieltä, kuten kommenteissa totesinkin.

Kalan alkuperä. Miksi suomalaiset ovat kauhean tarkkoja lihan alkuperämaasta, mutta kalaa voi ihan mielellään tuoda vaikka Kiinasta ilman että kukaan kysyy mitään? Ja miksi saalistetaan/ostetaan kaloja, jotka ovat sukupuuttoon kuolemassa? Miksei kalalla ole ympäristömerkkejä? Nyt WWF kertoo, että MSC-kalasertifikaatti on tulossa käyttöön Suomessakin, ulkomaisiin kalatuotteisiin. Merkkiviidakossa seikkaileva kuluttaja kyllä ilahtuisi, jos ei enää tarvitsisi opetella uusia erilaisia ekomerkkejä, mutta parannus on silti huikea, jos sertifioidut tuotteet yleistyvät!


Taviokuurnan synttärit! Matkahuumassa kolmivuotis-syntymäpäivä pääsi livahtamaan täysin ohi ajatuksista. Menneen juhlan kunniaksi julkaisen vielä yhden matkakuvan (olkoon se synttärikukkakimppu!), joka on otettu tismalleen blogin syntymäpäivänä, 14.10. Harvardin luonnontieteellisessä museossa Bostonissa. Museossa oli näyttely vanhoista kukkamalleista, joita ennen oli käytetty kasvitieteen opiskelussa ja tutkimuksessa. Kiinnostavaa on, että koska muovia ei vielä ollut käytössä, kaikki mallit olivat lasia! Kyllä, myös tuo kannukasvi tuossa kuvassa, juurikarvoineen päivineen. Esillä oli satoja malleja ja näky oli uskomaton. Kaikki oli pienintä yksityiskohtaa myöten aidon näköistä, mutta lasista tehtyä, palmunlehdistä vesiherneeseen.

Sokerina pohjalla: jos et vielä ole katsonut Mainoskupla-kilpailun yleisöäänestystä voittanutta Viherpesu-videota, katso se vaikka samantien. Suosittelen :-)

Blogging with a Purpose

Kuusirannan emäntä myönsi tälle blogille ikuisuus sitten ansiomerkin:


Kiitos kunniasta! Merkin julkaiseminen viivästyi jo mainitun kiireisyyden vuoksi, ja samasta syystä julkaisutahti tulee vielä ainakin seuraavan kuukauden olemaan valitettavan harva. Normaalisti olen tähän aikaan vuodesta kertonut erilaisista kevätretkistä (pitäisi ehtiä käymään sellaisilla, että voisi kertoa niistä) ja mielessä on myös monenlaisia muita kirjoitusaiheita. Maisterinpapereiden saaminen vaatii kuitenkin vielä loppurutistuksen, minkä lisäksi ohjelmassa on reviirin siirtäminen Espoon maille. Tyydynkin nyt vain toteamaan, että sää tuntui tänään Helsingissä suorastaan kesäiseltä, ja monissa koivuissa on jo hiirenkorvat. Valkovuokot ovat kukkineet jo yli viikon ajan, ja västäräkit, peipot ja punakylkirastaat saapuivat jo kuun alussa. Kevätseurantalomakkeeltani löytyvät lisäksi jo mm. rentukka ja mantukimalainen. Seurannan teemana olevia lepakoita en ole onnistunut vielä näkemään, mutten ole erityisesti etsinytkään. Seuraavaksi odottelen kovasti pajulintuja, kirjosieppoja, ja käenkaaleja, sekä vähän myöhemmin tuomen kukintaa ja tervapääskyjä. Keväällä biologikin herää eloon :-)

Sulkasato

Taviokuurnan vanha puku palveli jo yli kahden vuoden ajan kunnialla. Kyllästyin kuitenkin vanhaan ulkoasuun ja löysin ilokseni Bloggerin pohjista tällaisen, jonka olemassaoloa en ollut aikaisemmin huomannut. Katsotaan, miten Taviokuurna viihtyy tällaisissa höyhenissä :-)

Jotain säätöjä saatan vielä tehdä. Jos huomaat jotain kummallista ulkoasumuutoksesta johtuvaa vaikkapa vanhoissa kirjoituksissa, ilmoita toki.

Synttärilinkitys

Joskus blogiurani alkutaipaleella luin muissa blogeissa kiertänyttä meemiä, jossa ideana oli mainostaa omiin suosikkeihin kuuluvia, mutta huonosti tunnettuja muita blogeja. Tämä tuli mieleeni, kun huomasin oman blogini synttäripäivän lähestyvän. Tässä siis Taviokuurnan kaksivuotisjuhlan kunniaksi valittuja paloja suosikkiblogeistani, jotka ansaitsevat enemmänkin lukijoita. (Näitähän olisi tosi paljon, joten jouduin karsimaan listaa kovasti - käy katsomassa muut suosikkini tuolta sivupalkista!)

Käykäähän lukemassa!

Biomi.org
Mielenkiintoisia ajatuksia biologiasta ja nettimaailmasta, sekä hienoja valokuvia.

Kartano
Itse en ole juuri kiinnostunut designista, mutta tässä blogissa on usein jänniä design-juttuja.

Kuluttajan elämää
Hyviä pohdintoja kuluttamisesta, elämästä ja kuluttajan elämästä.

Kuningaskalastaja ja leijonan silmät
Elämää Tukholmassa. Ei ehkä kovin eksoottista, mutta kuitenkin kiinnostavan erilaista.

Luonnontieteellisen keskusmuseon blogi
Museolaiset kirjoittavat mietteistään. Päivittyy tosin valitettavan harvoin.

Metsäpuutarhassa ja vähän muuallakin
Blogin oma kuvaus on osuva: "Keskelle Hämeen metsiä raivattu ja hiljalleen rakennettu puutarha tuo ja vie ajatuksia."

Pihapolku
Toinen puutarhablogi, lisäksi luontohavaintoja ja kivoja kuvia.

Seppo Leinonen
Mielestäni Suomen parhaita "pilapiirtäjiä" (huono sana, mutten keksi parempaa) - erityisesti eläin-karikatyyrit ovat huippuhyviä (eläimet voi aina tunnistaa lajilleen!) ja hauskoja. Kannattaa katsoa muitakin kuin blogissa olevia kuvia.

Somalia
Viisivuotiaan Soma-tytön luontopäiväkirja. Hienoja havaintoja, hauskoja kertomuksia ja paljon kuvia.


Idean saa napata. Linkittäminen on kivaa :-)

(Tässä samalla osallistun toiseenkin meemiin, jossa otetaan valokuva omasta bloggausympäristöstä tai lähimmän ikkunan maisemasta. Ohessa näkymä parvekkeelta tänään klo 14.25. Tämänkin haasteen saa vapaasti ottaa vastaan! Ja haasteista puheen ollen, muistakaahan Blog Action Day ensi viikolla 15.10.!)

Uuden vuoden uudistuksia

Vaihdoin Bloggerin uuteen versioon. Toistaiseksi näyttää hyvältä, seinät eivät ole kaatuneet ja kaikki näyttää toimivan. Pitkään saivat kyllä houkutella, mutta rohkaistuin kun lupasivat, että blogi ei muutu miksikään (ja kun uhkasivat, että vanha versio ennen pitkää lakkaa toimimasta). Näkyvin uutuus ovat varmaan nuo kirjoituksia luokittelevat labelit, ehkä opin käyttämään niitäkin :)

Uuden vuoden ja uuden kameran kunniaksi päätin myös kokeilla blogin kuvittamista. Tämän hetken näkyvin ja puhutuin ympäristöasia, lämmin talvi, näkyy Taviokuurnankin kotimetsässä selvästi. Talvi taisi tulla ja mennä silloin marraskuussa, nyt on luvassa pelkkää lauhaa. Joillekin eliöille lumettomuus on varmasti helpotus - ruokaa on helppo löytää eikä pakkanen pure. Mutta on niitäkin, jotka tarvitsisivat kunnon lumipeitteen pärjätäkseen, esimerkiksi pikkujyrsijät jäävät helpommin petolintujen saaliiksi ilman lumen antamaa näkösuojaa. Oma lukunsa ovat jotkut kasvit, joiden almanakka on mennyt aivan sekaisin: ruoho ja pientareet viheriöivät, puiden silmut alkavat turvota (puhjenneita en ole onneksi vielä nähnyt) ja kukkimaan ovat erehtyneet ainakin voikukka ja näsiä. Pajunkissoja on ollut jo pitkään näkyvissä.

Kun sää tuntuu epätavalliselta, olemme tottuneet siihen, että Ilmatieteen laitos rauhoittavasti kertoo ääri-ilmiön mahtuvan normaaliin vaihteluväliin. Tällä kertaa on toisin, päättynyt joulukuu oli ihan virallisesti ennätyslämmin.

Pitäisikö alkaa tekemään jotain?

Ajankohtaista

Kun aloitin tämän blogin pitämisen, minulla oli visio. Ajattelin, että voisin tätä kautta tuoda keskusteluun ja kommentoida erilaisia itseäni kiinnostavia ilmiöitä ja ajankohtaisia asioita. Nyt huomaan, että se on helpommin sanottu kuin tehty. Olen joko pahasti myöhässä tai sitten minulla ei ole mitään selvää sanottavaa aiheesta. Usein luen muista blogeista kiinnostavia uutisia, mutta niissä on yleensä jo sanottu kaikki tarpeellinen, eikä minulla ole mitään lisättävää. Tai sitten tiedän, että jokin asia on ajankohtainen, mutta en jaksa tai ehdi seurata sitä riittävästi, jotta osaisin kirjoittaa siitä.

Pienenä ryhdistäytymisliikkeenä tässä muutama ajankohtainen ja minua kiinnostava asia lyhyinä mainintoina ja linkityksinä.

Älä osta mitään -päivä tuli ja meni. Taas yritimme jakaa tietoutta, joka ei juuri kansaa kiinnostanut. Toista kertaa järjestetty Mainoskupla-vastamainoskilpailu sai kuitenkin suuren suosion ja hienot kilpailutyöt ovat nähtävillä nettisivulla. Kannattaa kurkata myös aineettomien joululahjojen listaa ja miettiä, voisitko itsekin keksiä lahjaksi muuta kuin tavaraa.

Nairobin ilmastokokouskin tuli ja meni. Paljon porua, vähän villoja.

Susikeskustelu on kuumentanut tunteita. Esimerkiksi QdesQ ja Stellarian luontosivu ovat kirjoittaneet hyvin, käykää lukemassa sieltä. Aiheina paitsi Kainuun susilauman kyseenalainen tappolupa, myös äskeinen suden piikkiin laitettu kultaisennoutajan purema. Kaatoluvasta tiedotti myös Luonto-Liitto.

Entä minne katosi talvi? Lumet ovat sulaneet Rovaniemen korkeudelta asti (lumitilanne Ilmatieteen laitoksen sivuilla). Talviurheilukisoja on siirretty ja peruutettu pitkin Eurooppaa lumenpuutteen vuoksi. Onko tämä ilmaston lämpenemistä vai normaalia vaihtelua?

Oma luontohavaintoikkuna

Lisäsin sivulleni (tuonne vasemmalle sivupalkkiin, ennen Edellisiä juttuja) uuden elementin: Hatikka-havaintoikkunan. Ikkunassa näkyy reaaliaikaisia luontohavaintoja Uudeltamaalta, viimeisen viikon ajalta. (Hatikkahan on se sähköinen havaintopäiväkirja, jonne kuka vain voi tallettaa omat luontohavaintonsa. Havainnot ovat sitten paitsi itselle tallessa, myös muiden käyttäjien ihailtavissa ja tutkijoiden käytettävissä.)

Hatikan etusivulla huomasin linkin "Luontohavaintoja omille verkkosivuillesi". Sieltä löysin ohjeet tuon ikkunan lisäämiseksi. Ei ollut vaikeaa. Ikkunan sisällön saa itse päättää, minulla näkyvät nyt kaikki Uudenmaan havainnot viimeisen viikon ajalta, mutta olisin voinut valita vaikkapa pelkät Helsingin linnut kahdelta päivältä tai koko Suomen kasvit tältä syksyltä. Ikkuna päivittää itsensä Hatikan tietokannasta. Myös ikkunan leveyden ja korkeuden voi säätää itse.

Hyvin tuntuu toimivan. Kertokaapa kommentteja, miltä ikkuna näyttää teidän tietokoneillanne ja selaimillanne? Sivullani on mukautuva leveys, joten jos selainikkuna on hyvin kapea, havaintoikkuna saattaa esimerkiksi hypätä kirjoitusten alle. Toimivatko linkit? Lajinimeä klikkamaalla pitäisi päästä Hatikan sivulle lukemaan lisätietoa havainnosta ja pienestä Suomi-symbolista pitäisi aueta ikkuna, jossa havainto näkyy kartalla. (Mutta minun ikkunassani on siis vain Uudenmaan havaintoja, eli pisteet ovat kaikki aika samalla alueella.)

Jos joku tykkää ikkunasta, siitä vain Hatikan sivuille asennusohjeita lukemaan. Ja käykäähän myös lisäämässä niitä havaintoja Hatikkaan, että saan ikkunaani sisältöä! :)

P.S. Myös tämmöinen luontoikkuna on avattu: Ikkuna Suomen luontoon (tavallisten ihmisten luontokuvia)

Mistä tietää että on lokakuu?

Kesän farkkutakki alkaa tuntua kylmältä ja vaihtuu syksyn villakangastakkiin, joka on kuitenkin liian kuuma bussissa, niin että hiki tulee.

Mukana täytyy muistaa pitää käsineitä, kaulaliinaa ja sateenvarjoa.

Muistaa taas, miten tarpeellinen kapine heijastin on.

Koti saattaa jäädä lähtiessä pimeäksi, vaikka kello ei ole erityisen paljon tai vähän.

Mökillä ollessa kumisaappaisiin liimautuu märkiä lehtiä.

Kesämökiltä palatessa kassit eivät enää ole täynnä kasvimaan satoa.

Lämpöpattereiden olemassaolosta muistaa olla kiitollinen.

Aamulla herätessä tekee mieli kylmän mehun sijasta kuumaa mehua.

Kynttilöiden valossa on taas tunnelmaa.

Huonekasvit tarvitsevat lisävalaistusta.

Satsumat ja klementiinit alkavat olla taas makeita.

Järjestöissä puuhataan toimintasuunnitelmia ja budjetteja seuraavalle vuodelle.

Jäätelön sijasta alkaa useammin tehdä mieli suklaata.

Kuoro alkaa harjoitella joululauluja.

Ja Taviokuurnan blogi täyttä vuosia! (Yhden vuoden tällä kertaa, tarkalleen ottaen ylihuomenna :)

Iloista lokakuuta lukijoille!

Pinicola enucleator

Tämä on Taviokuurnan ensimmäinen blogi ja sen ensimmäinen kirjoitus.

Tarkoituksena on pohtia biologiaan, eläintieteeseen, luonnonsuojeluun ja näiden opiskeluun liittyviä aiheita - ja samalla tutustua blogimaailmaan. Nyt vasta harjoittelen, mutta eiköhän ensimmäinen oikea kirjoitus ilmesty pian.