29.4.2007

Vapputapahtuma lapsille

Mainostanpa tässä kanssabiologien järjestämää perinteistä lasten vapputapahtumaa. Ensimmäisen vuoden biologianopiskelijoiden johdolla on jo nelisenkymmentä vuotta järjestetty legendaarinen Vappushokkelo vapunpäivänä. Tässä tekstiä tapahtuman nettisivulta:

Tervetuloa seikkailemaan Shokkeloon!

Helsingin Yliopiston biologian opiskelijat järjestävät vapunpäivänä Kaisaniemen Kasvitieteellisellä puutarhalla ja kasvimuseon tiloissa Vappushokkelon. Shokkelo on luontoaiheinen lastentapahtuma, josta on jo muodostunut sukupolvirajat ylittävä tapahtuma; tämä vuosi on Shokkelon neljäskymmeneskuudes. Shokkelossa on perinteisesti seikkailtu Eläinmuseolla, mutta sen ollessa remontissa, tapahtuma on nyt toista kertaa Kasvitieteellisellä puutarhalla.

Vappushokkelo järjestetään tiistaina 1.5.2007 Kello 10-17 Kaisaniemen Kasvitieteellisellä puutarhalla, Unioninkatu 44.

Liput maksavat yli 15-vuotiaille 3 euroa, alle 15- vuotiaille 2 euroa ja alle kolmevuotiaat pääsevät ilmaiseksi sisään. Kasvihuoneet ovat avoinna tapahtuman ajan.

Tapahtuman tuotosta 15 % luovutetaan luonnonsuojeluun.

Vappushokkelossa on tarjolla mm. seikkailurata, erilaisia eläimiä, mikroskopointia, kasvien istutusta, pallomeri, poniratsastusta ja shokkelonäytelmä. Katso koko valikoima nettisivulta.

Sääennusteita ei pidä säikähtää, sillä osa tapahtumista sijoittuu sisätiloihin :-)

16.4.2007

Aurinkoa ja väriläiskiä

Säänhaltijat eivät pitkään malttaneet pitää lämpötiloja normaalilukemissa, vaan viikonlopuksi saatiin mieltä helliviä +15 asteen aurinkoisia päiviä. Metsäretkeily oli harvinaisen mukavaa: ei ollut kuuma eikä kylmä, ei ollut hyttysiä, aurinko paistoi ja kaikkialla oli ihmeellisen kaunista. Viikonlopun aikana näin monenlaista, joista tässä muutamia kevätkukkia - tunnistatko sinivuokon, kiurunkannuksen, käenrieskan ja valkovuokon?






































Kevätseurantalajeista näin tai kuulin viikonlopun aikana myös kiuruja, naurulokkeja, laulujoutsenia, taveja ja punakylkirastaita. Peipot laulavat jo joka puussa, ja muutama västäräkkikin sekä yksi kurkiaura olivat kivoja havaintoja. Myös hyönteiset ovat innostuneet kevään tulosta: listaltani löytyy nokkos-, sitruuna- ja neitoperhosia sekä kimalaisia ja kekomuurahaisia. Kevätseurannan teemana ovat tänä vuonna matelijat ja sammakkoeläimet, ja nekin ovat alkaneet heräillä - itse näin tänä viikonloppuna kevään ensimmäisen sammakon ja sisiliskon. (Sammakon lajista en tosin ole ihan varma, sillä sammakko ja viitasammakko ovat kovasti toistensa näköisiä, ja ilmeisesti suunnilleen yhtä yleisiä. Ties miten monta viitasammakkoa minäkin olen nähnyt tietämättäni! Nyt yritän opetella erottamaan ne toisistaan.)

1.4.2007

Kevätretki

Toisen kevätseurantaviikonlopun ja kolme viikkoa jatkuneen ennätyslämpimän sään kunniaksi ohjelmassa oli kevään ensimmäinen polkupyöräretki. Lämpötila on täällä ollut jopa toukokuisissa lukemissa viime viikkoina, ja se on näkynyt myös luonnossa. Ennen tätä olin saanut jo pari viikkoa sitten kirjata kevätseurantalomakkeelleni ensihavainnot kiurusta, kottaraisesta ja töyhtöhyypästä. Peipot alkoivat laulaa viime viikolla, ja viimeisen viikon aikana ovat ilahduttaneet myös ensimmäiset naurulokit, punakylkirastaat, leskenlehdet ja jopa västäräkit. Kaikki nämä ovat hurjasti edellä aikataulusta, ainakin viime vuoteen verrattuna, jolloin maaliskuu oli hyvin talvinen. En tainnut silloin tehdä maaliskuun puolella vielä yhtään kevätseurantamerkintää.

Matkan aikana tuli ainakin selväksi, että leskenlehdet (kuvassa) ovat huomanneet kevään tulleen - niitä oli tasaisesti joka pientareella, yhteensä varmaan yli sata. Joitain nokkosperhosia pyöri niiden ympärillä. Muistelen, että joitakin vuosia sitten puhuttiin nokkosperhosen taantuneen voimakkaasti, ja minäkin näin silloin yleensä enemmän neito- kuin nokkosperhosia. Tänään nokkosperhosia osui reitille muutama, mutta mitään muita lajeja ei näkynyt. Kuulemma laji on toipumassa taantumastaan.

Linnuilla oli myös kevättä rinnassa. Laulavia peippoja kuului useita, ja töyhtöhyypät, kiurut ja naurulokit pitivät meteliä pelloilla. Ilokseni myös muutama västäräkki ja tavi olivat saapuneet. Kasvien osalta leskenlehdet jäivät ainoaksi havainnoksi, sillä kukkivaa sinivuokkoa ei löytynyt, vaikka yritys oli kova. Täytyypä mennä kuitenkin viikon päästä katsomaan uudestaan muutamaa paikkaa, jossa oli runsaasti lehtiä. Ellei sitten takatalvi yllätä - ensi viikolle on luvattu jo vähän viileämpää, sellaista normaalimpaa alkukevään säätä. Vähän mietityttää, miten leskenlehtien ja nokkosperhosten käy, jos kylmä ja lumi vielä yllättävät. Toisaalta, eivätköhän nämä aikaisen kevään lajit ole sopeutuneet siihen, että keväät ovat usein oikullisia.

Retki päättyi mukaville jäätelöostoksille. Pyöräiltyä tuli vajaat kymmenen kilometriä, mikä on näin kylmiltään ihan hyvä suoritus. Aikaa kului tosin yli neljä tuntia, sillä tottahan luontoretkellä pitää pysähtyä kiikaroimaan lintuja ja tarkastelemaan ynnä kuvaamaan leskenlehtiä joka mutkassa :)