Toisaalta ihmiset paheksuvat jouluajan alkamista "liian aikaisin", mutta toisaalta joulu on monelle ihana asia, jota on mukava odottaa ja valmistella. Itselläni on tällä hetkellä hieman ristiriitainen olo - mikä se joulu on, jota on kiva odottaa, ja miksi toisaalta sen odotusajan alkaminen ärsyttää?
Jouluhan on juhla, ja juhla lienee lähtökohtaisesti sellainen asia, josta ihmiset pitävät. Joulu on vieläpä yhteisöjuhla, eli kaikki juhlivat joulua samaan aikaan. Joulu toistuu samaan aikaan joka vuosi, ja siitä on myös historiallisista syistä kehittynyt suuri juhla, jolla on pitkiä perinteitä. Tämä kaikki osuu vielä vuoden pimeimpään aikaan, jolloin arjen katkaiseva suuri juhla on enemmän kuin tervetullut.
Joillekin joulun juhlintaan liittyy paljon hengellistä merkitystä. Toisenlaista henkistä merkitystä jouluaika saa perheen omien perinteiden toistumisesta ja omien lapsuusmuistojen verestämisestä. Toisille se on lähinnä tilaisuus päästä viettämään aikaa perheen kanssa, syödä epäterveellisesti ilman huonoa omaatuntoa ja levähtää hetki työkiireistä. Lahjoja on myös hauska saada, se on myönnettävä.Kun kaikki nämä joulun ominaisuudet summaa yhteen, ei ole ihme, että joulusta hössötetään niin paljon.
Hössötys voi toisaalta saada nopeasti negatiivisia piirteitä. Joulun onnistumisesta on helppo ottaa paineita - kaiken pitäisi olla täydellistä ja ihanaa. Paineita ei helpota se, että kaupat ottavat joulusesongista kaiken irti, ja kertovat mainoksissaan, miten onnellinen joulu syntyy ostamalla. On myös sosiaalisia paineita - täti loukkaantuu, jos ei saa joulukorttia, ja jos yhdelle serkulle haluaa antaa joululahjan, kaikille muillekin serkuille on ehkä hankittava lahja. Oman pään sisäisiä paineita kehittää se ristiriita, että moni elättelee haavekuvaa itse tehdyistä tai muuten henkilökohtaisista lahjoista, mutta päätyy silti shoppailemaan ostoskeskuksen ruuhkaan.
Ehkä joulusesongin alkaminen aiheuttaakin tästä syystä ärsytystä: joulu on teoriassa ihana juhla, mutta tunnelma menee tavallaan pilalle kun joutuu ajattelemaan käytännön asioita, jotka "pitäisi" ehtiä hoitaa arkikiireiden lisäksi: kaikkia niitä ruokia joita haluaisi syödä muttei jaksaisi valmistaa (vaikka oikeasti pitäisi, koska eiväthän kaupan einekset ole sama asia), lahjojen keksimisen ja hankkimisen työmäärää, korttien kirjoittamista viime hetkellä muuttuneita osoitteita metsästäen ja kodin suursiivousta, joka tehtiin viimeksi viime jouluna, eikä silloinkaan kiireen vuoksi kovin hyvin.
Joulun kaupallisuudesta valittaminen on oikeastaan tekopyhää, sillä harvalla meistä on aikaa/taitoa tehdä itse kaikkea jouluun kuuluvaa (ja vielä harvempi pystyy karsimaan "jouluun kuuluvien" asioiden listaa omien resurssiensa mukaiseksi). Kaikki me ostamme jotain joulua varten, kuten muutakin elämää varten. Siitä huolimatta minua kyllä ärsyttää se, että kaupat niin sumeilematta käyttävät joulua hyväkseen saadakseen ihmiset kuluttamaan paljon rahaa.
On hassua ajatella joulua ratkaisua vaativana ongelmana, mutta käytän sitä termiä silti: ihmiset ratkaisevat tämän ongelmatilanteen eri tavoin. Suku ehkä kerääntyy isovanhempien luokse, koska heillä on paremmin aikaa hoitaa valmistelut, tai aikuisten kesken sovitaan, ettei joululahjoja ja -kortteja tarvitse hankkia. Jotkut pakenevat joulua ulkomaille tai mökille (vaikka veikkaan, että aika harva malttaa olla yhtään juhlimatta siitä huolimatta). Loput yrittävät vain selviytyä ja järjestää joulujuhlan niin hyvin kuin pystyvät.
Oma selviytymisstrategiani perustuu stressin välttämiseen. Yritän miettiä, mikä oikeasti on tärkeää olla juuri jouluaattona olemassa - onko sillä oikeasti väliä, vaikka ehtisi tehdä lanttulaatikon vasta välipäivinä? Jos tiedän, että haluan antaa jollekin lahjan, yritän pitää asian mielessä läpi vuoden ja kerätä pikkuhiljaa lahjavarastoa/ideoita. Vältän ruuhkaisia ostospaikkoja, ja pyrin tekemään pyhien ruokaostokset päivä tai kaksi ennen viimeistä mahdollisuutta.
Ympäristösyistäkin olen pyrkinyt vähentämään tavaralahjojen määrää, erityisesti väkisin keksittyjen. Helppoa on, jos lahjansaaja selvästi toivoo jotain tarpeellista, tai muuten tietää mikä varmasti ilahduttaa (eräs parhaista joululahjoistani on ollut kaksi cd-levyä, joita en osannut edes toivoa!). Mutta jos näin ei ole, mielestäni hyviä lahjaideoita ovat esimerkiksi:
- Herkut, kuten suklaa. Lahjasuklaaksi voi valita hintavampaa luomua ja/tai reilua kauppaa.
- Lehtien tilaukset. Suosikkejani lahjalehdiksi ovat Suomen Luonto ja Sieppo (lasten luontolehti).
- Lahjakortit. Näin varmistaa, ettei tule hankittua tarpeetonta. Lahjakortti voi olla tietyn kaupan lisäksi myös johonkin aineettomaan, esimerkiksi Lippupalveluun tai hierojalle.
- Omat "lahjakortit". Lupaat vaikka tulla lastenvahdiksi viitenä valinnaisena iltana tai pestä ikkunat.
- Heille, joilla on jo kaikkea: rahalahja johonkin hyvään tarkoitukseen. Monista paikoista voi ostaa jotain kivaa vaikkapa kehitysmaahan, ja Suomessa voi ostaa esimerkiksi palan ikimetsää suojeluun.
______________________
P.S. Älä osta mitään -päivää vietetään perjantaina 28.11. (sivuilla mm. aineeton lahjalista). Tänä vuonna päivän teemana on vapaa kaupunkitila - onko kaupungeissa paikkoja, joissa voi viettää aikaa ostamatta mitään?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti