22.7.2008

Heinäkuun kukkia

Kesäkuun kukkien jatkoksi esittelen tässä heinäkuun kukkalajistoa hämäläiseltä mökkipihalta. Vaikka varsinainen kukkaniitty ei enää loista yhtä monissa väreissä kuin kesäkuussa, pihan lajisto kokonaisuudessaan tuntuu jostain syystä monipuolisemmalta, ja tähän valikoimaan täytyi ottaa enemmän lajeja. Mukaan pääsi nyt paitsi runsaudessaan tyypillisiä lajeja, myös muutama harvalukuisempi, jonka toivoisin yleistyvän.


Lajit vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas:
mesiangervo (Filipendula ulmaria)
siankärsämö (Achillea millefolium)
päivänkakkara (Leucanthemum vulgare)
keltakannusruoho (Linaria vulgaris)
ketoneilikka (Dianthus deltoides)
vuohenputki (Aegopodium podagraria)
valkoapila (Trifolium repens)
harakankello (Campanula patula)
peurankello (Campanula glomerata)
keltasauramo (Anthemis tinctoria)
niittyhumala (Prunella vulgaris)
karhunputki (Angelica sylvestris)
kurjenkello (Campanula persicifolia)
nurmikohokki (Silene vulgaris)
keltamaksaruoho (Sedum acre)
ruusuruoho (Knautia arvensis)

Pois jäivät mm. hiirenvirna (Vicia cracca), kissankello (Campanula rotundifolia), metsä- ja kangasmaitikka (Melampyrum sylvaticum ja M. pratense) sekä erilaiset ohdakkeet sukulaisineen. Heinäkuu näyttää olevan erityisesti kellokukkien aikaa. Minkähän vuoksi kaikki tuntuvat tietävän juuri kissankellon, vaikka kelloja on monenlaisia, ja minusta harakankello vaikuttaa huomattavasti yleisemmältä? Nimittävätköhän ihmiset kaikkia kelloja kissankelloiksi, kuten kaikkia valkoisia perhosia sanotaan kaaliperhosiksi (vaikka kaaliperhonenkaan ei ole se yleisin valkoinen perhonen)?

Perhosista puheen ollen, niitäkin on alkanut vihdoin näkyä. Ilmeisesti kolea kesäsää sai perhoset pysyttelemään piilossa. Nyt on onneksi hieman lämmennyt, ja kukkaniityllämme on nähty mm. erilaisia sinisiipiä ja paksupäitä, loistokultasiipiä ja uuden sukupolven nokkosperhosia. Kuvassa näkyviä perhosia on kuitenkin ollut kaikkein eniten, ja tätä lajia sanotaankin yhdeksi Suomen yleisimmistä päiväperhosista. Tuntomerkkejä ovat yhtenäisen ruskea yläpuoli, rengastäpläinen alapuoli sekä vaalea ripsireunus siivissä. Kuka tietää, mikä perhonen on kyseessä?

Vastaus löytyy kuvan nimestä, jonka saa esiin esimerkiksi viemällä hiiren kuvan päälle ja katsomalla sen nimiriviä selaimen alareunassa (toimii ainakin Firefoxin ja IE:n tuoreilla versioilla) Kaikki kuvat saa myös suuremmiksi niitä klikkaamalla.

3 kommenttia:

kiiruna kirjoitti...

En tiedä, onko muille käynyt näin, mutta itse opin kissankellon erinäisistä lastenkirjoista. Vasta kasvikirjan saatuani hoksasin, että mummolan kissankellot olivatkin harakankelloja.

Ja voihan olla, että kaikille lapsille ei anneta alakouluiässä kasvikirjaa käteen ja sanota, että katopas siitä, mikä mikin oikeasti on :)

Taviokuurna kirjoitti...

Noin on varmaan käynyt monille. Ja jos sitä kasvikirjaa ei koskaan tule selattua, "tieto" siirretään ehkä omillekin lapsille. Eikä siinä mitään kovin moitittavaa ole, hyvä vain että edes sen verran tunnetaan kasveja. :-)

Mietin vain, miksi juuri kissankello on se laji, joka esiintyy kellokukkien yleistyksenä, vaikka harakankello on minusta yleisempi. Ehkä kissankello kuulostaa nimenä kauniimmalta lastenkirjassa? :-) Toinen syy voi olla se, että kissankelloa esiintyy ilmeisesti koko maassa, mutta harakankelloa yleisemmin kai vain n. Kemin korkeudelle.

Päteeköhän samankaltainen päättelyketju "kaaliperhosiin"?

kiiruna kirjoitti...

Varmasti sillä on vaikutusta, että kissankello kuulostaa huomattavasti söpömmältä kuin harakankello :)