Mistä tietää että on kesäkuu?

(Jatkoa sarjalle)

Vihreyteen ja kasvuun alkaa turtua: ihan jokainen uusi lehti ja kukka ei enää aiheuta suurta riemastusta ja tarvetta kaivaa kamera esiin.

Kevätseurantakin päättyy.

Alle 15 asteen päivälämpötila tuntuu "hitsin kylmältä".

Ihmiset vaihtavat kesävaatteisiin täysin lämpötilasta riippumatta.

Hyttysistä alkaa olla riesaa metsässä.

Eräänä päivänä havahtuu siihen miten valoisaa on, ja samalla muistaa että päivä alkaa taas kohta lyhentyä. Eikä kesä ehtinyt vielä edes alkaa!

Laulavien lintujen määrä saavuttaa huippunsa, ja alkaa pian taas hiipua.

Ensimmäiset linnunpoikaset räpiköivät maastossa. Kaikkien kuviteltavissa olevien tahojen puhelimet pirisevät ihmisten kysellessä "hylättyjen" lokin- ja rusakonpoikasten hoito-ohjeita.

Kasvimaan kylvöt on kylvetty, eikä satoa vielä saa, joten aika kuluu lähinnä kitkemiseen (ja kasteluun tarvittaessa).

Kaupoissa voi seurata uusien perunoiden satokauden etenemistä läpi Euroopan.

Kaupungin sisääntuloväylien liikennemäärä arkiaamuisin putoaa kuin taikaiskusta.

Teinit parveutuvat ostoskeskuksiin ja muihin iki-aikaisiin kokoontumispaikkoihin.

Juhannusmieli valtaa mediakentän: sääspekulaatioilla, kokonpoltto-ohjeilla, tieliikenteen ruuhkatiedotteilla sekä ihmishenkien menetysten tilastoinnilla täytetään palstatilaa.

Asiat etenevät koko ajan hitaammin, kun yhä useampi on "juuri jäämässä lomalle". (Kuten esimerkiksi allekirjoittanut!)

Mitä tein toukokuussa?

Vastaan otsikon kysymykseen, että lähes 50 h/vk töitä, mistä johtuu ikävän pitkä blogihiljaisuus. Toukokuisessa vuorokaudessa on jo muutenkin liian vähän tunteja, jotta ehtisi kunnolla seurata kaikkea ihmeellistä, mitä luonnossa tapahtuu!

Kevätseuranta on edennyt jo loppusuoralle, ja luonto on muuttunut täysin kuukauden takaisesta. Viime päivityksen jälkeen ensimmäisinä heräsivät valkovuokot ja peltokortteet huhtikuun lopulla, lisäksi sammakoilla alkoi kutuaika ja ensimmäiset hyttyset alkoivat kiinnostua kulkijasta. Koivunlehdet ja rentukan kukat ilmestyivät toukokuun ensimmäisellä viikolla, mustikat ja tuomet ehtivät kukkaan kuun puolivälissä. Toukokuun alkupuoliskon uusia muuttolintuja olivat haarapääsky, käki ja pajulintu. Viimeisimpinä ensihavaintoina ovat toistaiseksi kesän tuoja tervapääsky, sekä eräs vuoden teemalaji, kukkiva omenapuu.

Kevätseuranta-retkillä voi törmätä moniin yllätyksiin. En ole koskaan ollut hyvä löytämään herppejä, eli matelijoita ja sammakkoeläimiä, vaan pidän niitä edelleen (asiantuntemuksen puutteessa) "tuurilajeina". Sitä tuuria annosteltiin kerrankin oikein kauhalla, kun keskeltä saarimetsää löytyi huhtikuun lopulla rantakäärmeitä enemmän kuin ehdin kuvata - ensin yksi, sitten toinen, ja kohta jo kolmas, neljäs ja viideskin! Kaikki eivät pitäneet poseeraamisesta, vaan poistuivat sihisten takavasemmalle, mutta erityisesti käärme numero kolme oli hyvin yhteistyökykyinen - kunhan voitti ujoutensa ja nosti päänsä esiin oman ruumiinsa alta :-)




Pari viikkoa sitten kävimme ihmettelemässä ennätysmäisen myyrätalven jälkiä mökillä. Tuhoja on tullut paljon, mutta kuin ihmeen kaupalla kaikkein vaikeimmin korvattavat hedelmäpuut näyttävät säilyneen vahingoitta. (Tässä kohtaa kai kuuluisi koputtaa puuta.) Käytimmekin kyllä kaikkia konsteja: rungonsuojamuovia, kanaverkkoa, kahvinporoja, hiuksia ja tuomen oksia :-) Monet muut kasvit sen sijaan ovat tarjonneet myyrille herkullisen seisovan pöydän: ruusut, mansikat, koristepensaat, ja jopa ylivuotiset hernekepit oli tarkkaan nakerrettu. Vadelmapenkissä oli pidetty rivitaloa - pensaiden tyveltä löytyi monta heinäpesää täynnä jätöksiä, ja vattujen varret oli kuorittu huolellisesti pitkän matkaa ylös.


Harmittelu ei tilanteessa auta, joten kannattaa mieluummin keskittyä iloitsemaan kevään uudesta kasvusta ja tehdä puutarhaan uudet kylvökset. Pariin seuraavaan vuoteen ei myyristä nimittäin pitäisi nyt ollakaan merkittävää haittaa, sillä huippuvuotta seuraa yleensä aallonpohja.

Aivan eri mittakaavan talttahammas-ongelma on Helsingissä, jossa kanit tekevät tuhojaan mm. kasvitieteellisissä puutarhoissa. Tämä oli tietenkin nerokas aasinsilta siihen, että Helsingissä avataan tosiaankin vajaan parin viikon päästä aivan uusi yliopistollinen puutarha! Kumpulan puutarhan avajaisia vietetään 10.6., ja yleisö on avajaispäivänä tervetullut poikkeuksellisesti illalla, klo 18-23. Kirjoitan tästä aiheesta myöhemmin lisää, kunhan olen käynyt tutustumassa alueeseen. Sen voin jo sanoa, että kyseessä on ainutlaatuinen tapahtuma - milloin Suomessa viimeksi on avattu uusi kasvitieteellinen puutarha?

Loppuun pakollinen Pihkan tilannekatsaus. Uusia tehtäviä en ole ehtinyt ajatellakaan, mutta tulipa Kevätseurannan tähdet ansaittua!

----------------------------------
Pihka-suoritukset 28.5.2009

Tehtävä: Kevätseuranta - valmis

Tähtiä saatu yhteensä: 9/20.
----------------------------------

Tuplatunnustus

Uudessa työpaikassa aloittaminen ja kevään seuraaminen vievät aikaa siinä määrin, että blogia on vaikea ehtiä päivittämään. (Harva päivitystahti tuntuu olevan kevään vakioilmiöitä - mutta nythän sitä on retkeiltävä, kun on vihdoinkin lämmintä, mutta ei vielä tukalaa eikä hyttysiä!) Nyt ehdin kuitenkin julkistaa Ruiskaunokin jokin aika sitten tälle blogille myöntämän tuplatunnustuksen:













Lämpimät kiitokseni! En valitettavasti nyt jaa palkintoja eteenpäin - käytettäköön huonona tekosyynä vaikka aikapulaa ja sitä että muutkin bloggaajat ovat luultavasti kevätkiireisiä :-)

Pulinaa, liverrystä ja muita kevätääniä

Kevät etenee, Kevätseuranta etenee ja Pihkan Kevätseuranta-tehtävä etenee. Kolmas seurantaviikonloppu oli ihan erinäköinen kuin edellinen - nyt on jo oikeasti kevät!

Uusia ensihavaintoja viime päivityksen jälkeen ovat linnuista kurki (jonka näkeminen täällä on aika paljon tuurista kiinni), peippo (jonka laulu on minulle yksi rakkaimpia keväänmerkkejä), punakylkirastas (jonka uskoo Suomen 3. runsaimmaksi linnuksi vasta kun opettelee sen laulun), töyhtöhyyppä (joka ei tunnu oikein viihtyvän tässä lähipelloilla) ja västäräkki (jonka löytää tähän aikaan vuodesta helpoimmin yllättävästi vesilintujen joukosta sulapaikkojen läheltä). Lisäksi on näkynyt teemalajeihin kuuluvia isokuoveja.

Pelkkiin lintuihin ei kuitenkaan tarvitse enää tyytyä, vaan muidenkin eliöryhmien edustajat ovat huomanneet kevään koittaneen. Kekomuurahaisten seuraksi hyönteislistalle lensivät viikonloppuna sekä nokkos- että sitruunaperhonen, ja mantukimalainenkin. Ravintoa näille tarjoilevat leskenlehdet ja sinivuokot. Horroksesta oli herännyt myös sisilisko!

Kuva julkaistu Creative Commons -lisenssillä
(From Flickr, by "Great grey owl")

Kevätseuranta-tehtävä on siis hyvässä vauhdissa. Tänään tein myös toisen keväisen tehtävän: teerien soitimen tarkkailun. Kirkkonummen puolelta löytyi hieno suo, jolta on tiedossa vanhoja teerihavaintoja. Aluksi vaikutti huonolta, sillä teeriä ei näkynyt eikä kuulunut, mutta kun vähän aikaa oli tarvottu suon reunaa, kuului soidinääniin kuuluva käheä äyskähdys. Sitten kiikariin osui yksi teeri, ja kyllä se oli selvästi soidinvireessä, kun niin komeasti pulisi ja levitteli pyrstöään. Paikka vain oli vähän hassu - kukko nimittäin ei viihtynyt soidinareenalla maassa vaan istui matalan männyn latvassa pulisemassa :-)

Vähän matkan päästä löytyi toisesta puusta toinen kukko, joka vähän verrytteli mutta ei päässyt missään vaiheessa kunnolla vauhtiin. Varttitunnin kuluttua molemmat saivat tarpeekseen ja livistivät paikalta. Onneksi toinen palasi hetken päästä takaisin ja jaksoi pulista taas toisen varttitunnin, niin sain tehtävässä vaaditun puolituntisen täyteen.

Tehtävän yhteenvetona vastaukset tehtävän kysymyksiin:

Montako lintua on paikalla? Kuinka paljon on koiraita? Entä naaraita? Vaihteleeko määrä?
- Paikalla oli 0-2 koirasta, ei naaraita.

Mitä linnut tekevät ja miten ne ääntelevät?
- Toinen kukko pullisteli ja levitteli pyrstöään puun latvassa, molemmat pulisivat ja äyskähtelivät.

Erotatko, mikä koiraista on soitimen ykköspaikalla (yleensä soidinareenan keskustassa)?
- En erottanut. Taisi se yksinäinen olla kukkona tunkiolla :-)

Jos näet paritteluja, minkä koiraan tai koiraiden kanssa naaraat parittelevat?
- En nähnyt paritteluja.

Havainnot muista eläimistä?
- Lintuja mm. 5 laulujoutsenta, niittykirvinen, metsäviklo, käpytikka ja västäräkki. Lisäksi hirvi ja valkohäntäkauris.


Kokonaisyhteenvetona Pihkan kokonaistilanne:

----------------------------------
Pihka-suoritukset 13.4.2009

Tehtävä: Teerien soidinpulinat - valmis

Tehtävä: Kevätseuranta - kesken
Tilanne: 17/10 ensihavaintoa, 2/3 seurantaviikonloppua

Tähtiä saatu yhteensä: 7/20.
----------------------------------

P.S. Kevätseurannan nettisivuilla on jo havaintoja jopa valkovuokoista, rantasipeistä ja kirjosiepoista! Koskahan täällä semmoisia... Todennäköisemmistä lajeista listaltani puuttuvat mm. seitsenpistepirkko, kyy ja tuulihaukka - missä ne piileksivät?

Mielenosoitus saimaannorpan puolesta lauantaina 4.4.

SLL tiedottaa: (korostukset omiani)

Suomen luonnonsuojeluliitto järjestää Helsingissä 4.4. mielenosoituksen saimaannorpan puolesta. Noin puolet kuuteista hukkuu ensimmäisenä elinvuotenaan kalaverkkoihin. Pahin hukkumiskausi on alkukesällä. Luonnonsuojeluliitto vaatii kalaverkkojen kieltämistä norpan elinalueella 15.4. – 30.6.

Saimaannorppa on Suomen uhanalaisin nisäkäs ja maailman uhanalaisin hylje. Kannan arvioidaan olevan noin 260 yksilöä, joista synnyttäviä naaraita 60 yksilöä. Poikasista kuolee vuosittain noin puolet. Niistä suurin osa ihmisten vapaa-ajan kalanpyydyksiin. Suurimmassa vaarassa kuutit ovat kevätkesällä. Ilmastonmuutos vaikeuttaa äärimmäisen uhanalaisen saimaannorpan selviämistä, mutta suurin syy kannan vähenemiseen on vapaa-ajan kalastajien kalaverkot.

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii saimaannorppien esiintymisalueille ehdotonta verkkokalastuskieltoa ajalle 15.4.–30.6. Näiden 77 päivän aikana saisi edelleen kalastaa muilla pyydyksillä kuten katiskoilla.

Mielenosoituskulkue lähtee liikkeelle Kampin Narinkkatorilta klo 14.00 ja saapuu klo 15.00 Senaatintorille. Siellä kuullaan puheenvuoroja ja välitetään terveiset kalastusasioista päättävälle maa- ja metsätalousministeriölle.

Saimaannorpan puolesta ei ole aiemmin järjestetty mielenosoitusta. Kaikki saimaannorpan pelastamisesta kiinnostuneet ovat tervetulleita osallistumaan. Mukaan voi ottaa halutessaan kukkia verkkoihin kuolleiden kuuttien muistoksi.

Luonnonsuojeluliitto on avannut uudet verkkosivunsa saimaannorpasta. Sivujen osoite on: www.sll.fi/saimaannorppa

Nähdään lauantaina!