Elokuun kukkia - ja yksi limasieni

Kukkivia luonnonkasveja on nyt jo selkeästi vähemmän kuin kesä- ja heinäkuussa, mutta sain silti muutaman lajin kollaasiin. (Pari lajia olisi vielä löytynyt, mutta kollaasiin on laitettava neliölukumäärä, eikä yhdeksää erilaista kuvaa sentään ollut.)


Lajit vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas:
maitohorsma (Epilobium angustifolium)
kultapiisku (Solidago virgaurea)
mäkikuisma (Hypericum perforatum)
kanerva (Calluna vulgaris)

Ainakin maitohorsma aloitti kyllä kukinnan selvästi heinäkuun puolella, mutta se kuuluu silti minusta loppukesän kukkijoihin. Näiden lisäksi erityisesti pietaryrtti (Tanacetum vulgare) kuuluu mielessäni elokuuhun, sillä se oli kukassa aina kun koulu alkoi. Niitä ei kuitenkaan jostain syystä nyt löytynyt mökin lähistöltä.

Kukkien lisäksi löysin jännittävän eliön kannon kyljestä. Ihmeotus kuuluu limasieniin, joiden asema eliöiden systematiikassa on lievästi sanoen epäselvä. Perinteisesti ne on sijoitettu sienikuntaan, mutta niillä on toisaalta myös paljon yhteistä ameeban kaltaisten alkueläinten kanssa. Monilla limasienillä on nk. limakko-vaihe, joka on monien yksittäisten solujen yhteenliittymä. Solujen sulautuessa limakoksi niiden soluseinät katoavat, ja limakko on oikeastaan yksi jättimäinen solu, jossa on paljon tumia.

Limakko on liikkuva saalistaja, joka ryömii metsänpohjalla syöden mm. bakteereita ja sieni-itiöitä. Jossain vaiheessa limakko kiipeää sopivalle paikalle, kuivuu ja muodostaa itiöpesäkkeitä, jotka usein ovat nuppimaisia tai pallomaisia, ja joskus hyvin kauniita ja värikkäitä läheltä katsottuna.

Kuvan limasieni on todennäköisesti toinen niistä kahdesta ainoasta limasienestä, joilla on suomenkielinen nimi: paranvoi (Fuligo septica). Suomen sienioppaan mukaan "vanhan uskomuksen mukaan para oli ilkeä haltia, joka varasti taloista voita, ja pakoon juostessa sitä sitten putoili kokkareiksi sammalikkoon". Toinen suomeksi nimetty limasieni on sudenmaito (Lycogala epidendron), jonka vaaleanpunaiset pallukat ilmestyvät yleensä lahopuun pintaan. Paljon muitakin lajeja meillä esiintyy, mutta monet ovat huonosti tunnettuja ja paljon lajeja on luultavasti vielä kokonaan löytymättä.