29.11.2007

Syrjivää syrjintää

Naisille varatut parkkipaikat ovat kuulemma laittomia, koska ne rikkovat tasa-arvolain syrjintäkieltoa. Lain mukaan naisten ja miesten asettaminen eri asemaan sukupuolen perusteella on kielletty.

Suomessa on myös yhdenvertaisuuslaki. Se kertoo, että "ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella." Syrjinnällä tarkoitetaan lain mukaan muun muassa "sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa". Tämän välittömän syrjinnän lisäksi laki tunnistaa myös välillisen syrjinnän (epäedullisempaan asemaan saattaminen) ja suoranaisen häirinnän.

Toisaalta Suomi on vapaa maa, jossa esimerkiksi kuluttajalla on oikeus valita, mistä kaupasta ostaa haluamansa tuotteen tai palvelun, ja kauppiaalla on vastaavasti oikeus valita asiakkaansa - kunhan ei syyllisty syrjintään. Kauppias saa esimerkiksi kohdistaa erikoistarjouksen halvat hinnat kenelle haluaa, yleensä suuria määriä ostaville (eli käytännössä periä samasta tuotteesta halvemman hinnan perheelliseltä kuin sinkulta).

Mutta mistä lopulta tietää, mikä on syrjintää ja mikä ei - eli mikä on esimerkiksi kauppiaalle sallittu asiakkaidenvalinta- tai tarjoustenkohdennusperuste ja mikä ei? Lakipykälä on laajudestaan huolimatta aika ylimalkainen, ja jättää tilaa tulkinnalle. Miksi joidenkin ominaisuuksien perusteella ei saa valikoida, ja toisten perusteella saa, ja mitä eroa niillä on?

Jos asiakas on vaikkapa sitä mieltä, että "kauppias on paska jätkä", saako hänelle jättää myymättä tämän mielipiteen vuoksi? Ei kai, koska laki kieltää mielipiteen vuoksi syrjimisen. Kiellettyjen listalla on myös terveydentila. Sen perusteella siis ei saisi valita, mutta eikö olisi järkevää, että esimerkiksi tuorelihatiskiltä poistetaan asiakas, joka pärskii holtittomasti ympäriinsä? (Tosin laissa on kyllä mainittu, että ei ole syrjintää, "jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.")

Ikäperuste on myös vähän ongelmallinen. Miksi ravintolat saavat laittaa oveensa K-22 (tai jopa K-50, näitäkin on), vaikka laki kieltää ikäsyrjinnän? Entä mitä ovat "muut henkilöön liittyvät syyt"? Ihonvärin perusteella ei varmaankaan saa valita asiakkaita, mutta entä hiustenvärin, kengännumeron, etunimen tai syntymäkuukauden mukaan? Ei niihin voi sen kummemmin vaikuttaa kuin ihonväriinkään (tai no, hiukset voi kyllä nykyään värjätä varsin uskottavasti, ja voihan nimenkin voi käydä muuttamassa). Puseron värin perusteella varmaankin saa jo valita, koska puseron voi aina käydä vaihtamassa. En tiedä, onko enää sellaisia ravintoloita, jonne on solmiopakko, mutta siinä on kyse samasta asiasta.

Voisiko siis ajatella, että sellaisten ominaisuuksien perusteella saa valita, joihin jokainen voi itse vaikuttaa? Mutta eikö ole kohtuutonta ajatella, että voihan sinkku aina perustaa perheen, jos haluaa päästä nauttimaan niistä paljousalennuksista? Eikö samalla logiikalla voisi vaatia, että kielen perusteella saisi valikoida, koska ainahan jokainen voi käydä kielikurssilla opettelemassa vaaditun kielen, tai että korkeat ikärajat eivät ole ongelma, koska jokainen saavuttaa ne joskus?

Yksi yleisimmistä valikoinnin kohteista on maksuväline: kauppiaalla on oikeus kieltäytyä ottamasta vastaan esimerkiksi liian pieniä kolikoita tai liian isoja seteleitä, kunhan siitä ilmoitetaan selkeästi etukäteen. Ilmeisesti siis ei ole kohtuutonta vaatia, että asiakas käy vaihtamassa maksuvälineensä sopiviksi, vaikka se edellyttäisi käyntiä pankin konttorissa omalla työajalla.

(Pidemmälle viety kysymys on sitten se, tarvitseeko kauppias mitään erityistä perustetta, jos hän haluaa valita asiakkaita. Saako hän halutessaan myydä vaikka pelkille kavereilleen, tai käännyttää ovelta täysin satunnaisia henkilöitä? Jos tällainen satunnaisesti käännytetty henkilö edustaakin vaikka jotain etnistä vähemmistöä, syyllistyykö kauppias syrjintään? Jos kyllä, onko etnisen vähemmistön edustajalla silloin enemmän oikeuksia kuin valtaväestön edustajalla? Ja onko se hyvä vai huono asia?)

Tässä on nyt lähinnä pohdittu sitä, mitä laki sallii ja mitä ei. Mutta oikeastaan olen enemmän kiinnostunut lain moraalisesta taustasta. Mainituista valikointikriteereistä hiustenväri toimii ehkä parhaana esimerkkinä rajanvedon vaikeudesta. Saako sillä perusteella valikoida asiakkaita? Jos saa, tai ei saa, niin miksi? Miksi jotkut henkilöön liittyvät ominaisuudet ovat moraalisesti tuomittavampia valintaperusteita kuin toiset? Onko ainoa syy se, että tiettyjä on ominaisuuksia on aiemmin käytetty syrjintään, ja tämän historiallisen taakan vuoksi niiden käyttö on haluttu kieltää? Jos meillä olisi sata vuotta sitten ollut busseissa erikseen osastot punatukkaisille, olisiko syrjintä hiustenvärin perusteella nyt kielletty laissa?

5 kommenttia:

Kellukka kirjoitti...

Etpä ottanut lihavuutta syrjintäperusteiden joukkoon, vaikka juuri sen perusteella vasta syrjitäänkin tässä maassa.

Siihen nähden naisparkkipaikat Koskikeskuksessa Tampereella ovat ns. hyttysen piip Saharassa.

kiiruna kirjoitti...

Jännää, että tuossa parkkipaikka-asiassa on helppo määritellä syrjinnäksi se, kun parikymmentä parkkipaikkaa osoitetaan naisille.

Se sen sijaan on ihan ok, että ylipäänsä rakennetaan hämäriä ja ahtaita parkkiluolia, vaikka tiedetään, että osa potentiaalisista käyttäjistä pitää niitä epämiellyttävinä tai suorastaan pelkää niiden käyttämistä... Siitä taitaisi olla turha kannella tasa-arvovaltuutetulle.

Taviokuurna kirjoitti...

Näitä "syrjintäperusteitahan" löytyisi paljonkin pidempi lista kuin mitä kirjoituksessa sattumalta mainitsin. Kuuluukohan lihavuus niihin "muihin henkilöön liittyviin syihin"? Olettaisin, että kuuluu, eli sen perusteella syrjintä ruumiinrakenteen perusteella olisi lailla kiellettyä. (Mikä on tosin eri asia kuin käytäntö.)

Mutta edelleen kirjoituksen ydinkysymys oli, että miksi joitain henkilösyitä pidetään moraalisesti arveluttavampina kuin toisia. Miksi esimerkiksi on paljon sallitumpaa kuvailla ihmistä esimerkiksi "se vaaleatukkainen" kuin esimerkiksi "se hieman ylipainoinen"? Johtuuko se siitä, että lihavuutta paheksutaan tässä yhteiskunnassa, ja siitä ääneen puhuminen koetaan siksi epäkohteliaana, jopa silloin kun henkilö ei ole paikalla? (Kyllähän blondejakin pilkataan vitseissä, mutta ei kai kuitenkaan kovin tosissaan.)

Kyllä minustakin tuo naisten parkkipaikka -asia ampuu vähän yli, vaikka ymmärrän kyllä periaatteen. Toisaalta kiirunalla on hyvä pointti siinä, että jotain on ehkä jo lähtökohtaisesti pielessä, jos sellaisten perustamista on tarvinnut edes miettiä. En itsekään tykkää parkkihalleista - niissä on tosi ahdasta, ja jos vähänkin hitaammin kääntää autoa ruutuun, tuntee heti olevansa huono kuski ja muiden tiellä.

Matti kirjoitti...

Minä rakastan parkkihalleja. Vastaava määrä parkkipaikkoja tuhoaa tehokkaasti kaupunkirakennetta. Jos parkkipaikkoja yleensä pitää tehdä, niin kannattaa pistää ne epämiellyttäviin luoliin.

Lyhyitä ihmisiä voi syrjiä poliisikoulussa ja silmälasipäisiä ilmavoimissa. Löytyy varmasti ihan hyviä syitä syrjiä lihaviakin joissakin ammateissa.

Taviokuurna kirjoitti...

Matin pointit ovat hyviä, mutta vaikka kannatankin johonkin asti autoilun tekemistä epämukavaksi, luulen silti että sen vähentäminen onnistuu parhaiten joko kunnon porkkanoilla tai pakolla - ei sillä, että parkkihalleissa on ahdasta. Jos esim. tietulleilla ja lakipykälillä saataisiin autojen määrää vähennettyä, voisi parkkihallitkin rakentaa niin, että niitä uskaltaa käyttää vähän varovaisempikin kuski.