8.11.2012

Taviokuurnat liikkeellä!

Nyt kannattaa katsella pihlajia sillä silmällä - taviokuurnat ovat lähteneet vaellukselle ja niitä näkee koko maassa pihlajanmarjojen kimpussa! Tästä on tietenkin pakko kirjoittaa Taviokuurna-blogiin :)

Taviokuurnakoiras. Kuva: "GreatGreyOwl".
Julkaistu Creative Commons -lisenssillä.

Taviokuurna on tilhen tai pienen rastaan kokoinen, mutta paksunokkainen. Se itse asiassa muistuttaa eniten käpylintuja, mutta taviokuurnan nokka ei ole ristissä - eivätkä käpylinnut syö pihlajanmarjoja. Sen sijaan pihlajissa pyörii myös töyhtöpäisiä tilhiä ja vähän kookkaampia, ohutnokkaisia räkättirastaita, joista taviokuurnan kyllä erottaa, jos vain ensin hoksaa ne! Kuurnat liikkuvat nimittäin yleensä vain pienissä ryhmissä ja ne ovat varsin hiljaisia verrattuina heliseviin tilhiin ja säksättäviin rastaisiin. Syödessään ne ovat rauhallisia eivätkä välttämättä pidä minkäänlaista ääntä, mutta hiljaista viheltelyä saattaa kuulla. Kyllä niistä kovempiakin ääniä lähtee, ja varsinainen ääntely on kaunista ja soivaa.

Ääninäytteitä:
http://www.lintukuva.fi/aanet/pinenu.mp3
http://www.tarsiger.com/sounds/index.php?sp=find&lang=fin&order=nro,paiva%20DESC&species=89190

Taviokuurnien väritys on hauska. Yleisväri on ei-oikein-minkään-värinen harmaa, mutta siivet ovat melkein musta-valkoiset ja yläruumis on värillinen: koiraalla punainen, naaraalla kellanoranssi. Taviokuurnia ulkona katsellessa olen kuitenkin huomannut, miten huono tuntomerkki väri voi joskus olla - kun puussa keikkuvia kuurnia katselee alaviistosta vasten taivasta vähänkin tuhruisena syyspäivänä (eli valoa on vähän ja se tulee huonosta suunnasta), on yllättävän vaikea erottaa onko pää punainen vai keltainen - vai harmaa. Valitsin ylläolevan kuvan juuri siksi, etteivät värit näy siinä kovin hyvin - kuvasta saa siis vähän realistisemman käsityksen siitä mitä voi odottaa näkevänsä :-)

Lisää ja parempia kuvia:
http://www.lintukuva.fi/lajikuvat/pinenu/
http://www.tarsiger.com/gallery/index.php?sp=find&lang=fin&order=nro,paiva%20DESC&species=89190

Taviokuurna on Itä-Lapin havumetsien lintu. Ehkä erämaihin tottuneena se ei ole oppinut pelkäämään ihmisiä, joten kuurnia pääsee tarkkailemaan lähempää kuin tilhiä ja rastaita. Lukemani mukaan kuurnat lähtevät vaellukselle, kun ravinto pohjoisessa käy vähiin. Jos lintuja on paljon, vaellus voi yltää kauaskin etelään, kuten nyt on käynyt. Kaikki linnut tuskin ovat Suomesta, vaan suurikin(?) osa voi olla siperialaisia.

Taviokuurnan Suomen levinneisyys Lintuatlaksessa:
http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/taviokuurna

Tiira-palvelussa on pelkästään edellisten seitsemän päivän ajalta taviokuurnista yli tuhat havaintoa, jotka koskevat yli 10 000 yksilöä. Suurimmat yksittäiset parvet ovat olleet yli sadan vahvuisia, mutta yleensä kuurnat liikkuvat alle 15 yksilön ryhminä. Havaintoja on tehty joka puolella maata, aivan kaupunkien keskustoja ja pihoja myöten. Ennennäkemätön tämä vaellus ei ole, sillä vastaavaa on koettu aikaisemminkin, viimeksi vuonna 2000. Jos havaitset taviokuurnia, käy kirjaamassa havaintosi Tiiraan (tai Hatikkaan). Jokainen havainto auttaa vaelluksen kokonaiskuvan muodostamisessa.

Suppean otokseni perusteella moni ei-harrastaja ei ole huomannut tämän syksyn taviokuurna-vaellusta, eikä välttämättä ole edes kuullut koko linnusta. Nimi herättää myös usein kummastusta - mitä se tarkoittaa? En ole kuullut parhaidenkaan lintujen tai etymologian asiantuntijoiden tarjonneen tyhjentävää selitystä, joten nimi on toistaiseksi arvoitus, joka herättää säännöllisesti keskustelua lintuharrastajapiireissä. Kaisa Häkkisen Linnun nimi -kirjan luettelon mukaan linnun vanhin tunnettu nimi on capian cuurnattaja vuodelta 1745. Sama toistuu "modernisoituna" vuonna 1787: kapiankuurnattaja. Mutta jo vuonna 1819 tämä nimi on kadonnut, ja lähdeteoksessa esiintyy kolme nimeä: hako-tiainen, yö-lindu sekä lähes nykyasuinen tavio-kuurna. En nyt pääse tarkistamaan, mitä Jukka Hintikan Suomen lintujen nimet -kirja taviokuurnasta kertoo, mutta jos joltain löytyy ao. teos hyllystä, tervetuloa kommentoimaan alle.

Hieno havainto joka tapauksessa!

7 kommenttia:

whatsoever kirjoitti...

Jo ihmettelinkin uudennäköistä lintua ja outoa vihellystä Etelä-Savon pihapuussa. Sen täytyi olla taviokuurna! Nyt olen tosin täällä Tukholmassa, jossa viimeisin lintuelämys on ollut yksinäinen rantalaiturilla seisova harmaahaikara säikäyttämässä ylväällä olemuksellaan ohikulkijoita. Kiva kun kirjoitit omasta nimikkolinnustasi!

Taviokuurna kirjoitti...

Kiitos kommentista, kiva että joku vielä jaksaa seurata blogia :)

Anonyymi kirjoitti...

Hintikan kirjassa ei ole juuri enempää tietoa taviokuurnan nimestä: "... taviokuurna mainitaan ensi kerran Sadelinin lintulistassa (1819) eikä nimellä ole vastineita sen enempää kansankielessä kuin sukukielissäkään. Järkeenkäypä olisi selitys, jonka mukaan suomea huonosti osannut ja lintuja kehnonlaisesti tuntenut Sadelin olisi yksinkertaisesti kirjoittanut nimen väärin ja tämä nimi olisi vakiintunut suomalaiseen ornitologiaan."

Taviokuurna kirjoitti...

Kiitos tiedoista, Anonyymi. Kuulostaa ihan pätevältä teorialta. Toisaalta, jos kerran sana "cuurnattaja" mainitaan jo aikaisemminkin, kuurna/kuurnattaja/kuurnata/kuurnaus voisi tarkoittaakin jotain. Voisiko merkitys olla vain unohtunut aikain saatossa?

Airi kirjoitti...

Blogisi löytyi, kun aloin googlettaa taviokuurnaa. Alkoi kovasti kiinnostaa, minkä linnun tänään olinkaan nähnyt.
Hienosti kuvailit lintua, se vahvisti muiden kuvien ja tekstien pohjalta jo tekemäni epäilyni tekemästäni havainnosta.
En ollut moista lintua ennen nähnyt, enkä olisi huomannut nytkään, ellei vieras rouva siskoni kerrostalon pihassa olisi alkanut ihmetellä "mitähän kummallisia lintuja tuossa puussa on?" No, puuhan oli pihlaja ja linnut eivät olleet milläänsäkään, vaikka vieressä niitä ääneen ihmettelimme. Kellään ei luonnollisesti ollut kameraa matkassa (eikä siskollani asunnossakaan). Havainto on tehny tänään n. 60 km Jyväskylän eteläpuolella.

Anonyymi kirjoitti...

Hei kaikki! Täällä Helsingin Aurinkolahdessa ollaan nyt joulunpyhinä saatu nauttia taviokuurnien puuhasteluista meidän pihan pusikoissa. Lasten kanssa päästiin tosi lähelle katsomaan. Eivät kyllä pelänneet yhtään. Siinä meitä katselivat ja piipittivät samalla kun ruokailivat. Kivan näköinen ja värinen lintu. Uusi tuttavuus meidän perheelle! Ekanaa päivänä niitä oli kymmenisen ja toisena päivänä kolme yksilöä. Taisivat olla naaraita, kun väritys oli kauniin oranssin vivahteinen. toivottavasti tulevat huomenna uudelleen! Onneksi saatiin hyviä lähikuvia näistä uusista tuttavuuksista!

Taviokuurna kirjoitti...

Hienoja havaintoja, Airi ja toinen Anonyymi! On se vaan hauskaa tavata uusia lintututtavuuksia.