Helsingin Sanomain verkkoliite uutisoi 28.5. kaupunkilaisten roskaamisvimmasta. Rakennusviraston edustajan mukaan roskan määrä lisääntyy niin nopeasti, ettei roskisten määrä pysy perässä. Yleisimpiä roskia ovat jutun mukaan olutpahvit, ruokapakkaukset (kuten pitsalaatikot), muovipussit, lasinsirut ja ilmaisjakelulehdet.
Roskia voi päätyä maahan viattomistakin syistä: karkkipaperi putoaa taskusta tai linnut käyvät penkomassa roskiksia. Silti vähän ihmettelen roskaamista - mitä sellaisen ihmisen päässä liikkuu, joka jättää vaikkapa eväsretken roskansa niille sijoilleen? Ollaanko liian humalassa että roskien poisvieminen tulisi edes mieleen? Eikö vaan välitetä koko asiasta ("ei ole minun ongelmani")? Vai oikeutetaanko käytös peräti sillä ajatuksella, että "kyllähän ne joku siitä pois kerää, pitäähän silläkin töitä olla"?
Uutisen synnyttämässä keskustelussa on selvästi havaittavissa kaksi mielipidettä: toisten mielestä roskaajat ovat laiskoja, itsekkäitä ja piittaamattomia, ja toisten mielestä syy on kaupungin itsensä, kun roskiksia on liian vähän, ne ovat liian pieniä ja ne tyhjennetään liian harvoin. Vaikea sanoa, kumpi on enemmän oikeassa, mutta kyllä itsekin olen huomannut, että välillä on vaikea löytää roskista, vaikka etsisi. Ja kun sellaisen löytää, se yllättävän usein on tupaten täynnä, pieni kun on.
Tässä tilanteessa voisi soveltaa kansallispuistoista tuttua ajatusta: "kaiken minkä jaksat kantaa tänne, jaksat kantaa poiskin". Eli roskiksi muuttuneet pakkaukset voisi hyvin viedä vaikka kotiin asti, kun on ne kerran sieltä jaksanut tuodakin. Joskus vain roskista haluaisi päästä eroon mahdollisimman pian esimerkiksi niiden likaisuuden takia - esim. banaaninkuorta on ikävä laittaa takaisin reppuun, jos ei huomannut ottaa mitään roskapussia mukaan. Voin hyvin kuvitella, että etsittyään vähän aikaa turhaan roskista banaaninkuori kädessään hyvää tarkoittanut ihminen turhautuu ja viskaa sen maahan ("siivotkoot kun eivät kerran viitsi roskista laittaa").
En tosin jaksa uskoa, että pelkästään roskiksia lisäämällä ongelma ratkeaisi. En myöskään usko, että sanktioiden koventaminen auttaisi paljoakaan, sillä yllä mainitussa keskustelussa esitettiin hyvä kommentti: järjestyssääntöhän kieltää jo mm. roskaamisen ja julkijuopottelun, mutta mitä iloa on laeista, jos niitä saa rikkoa ihan poliisin nenän alla? Joku ehdotti jo työttömien kouluttamista valvontaan provisiopalkalla (=osuus saaduista sakkorahoista), mutta ajatuksen älyttömyyttä ei tarvinne tässä perustella.
Voisin kannattaa keskustelussakin pariin kertaan esiintynyttä ehdotusta: lakataan siivoamasta kaupunkilaisten roskia joksikin aikaa! Ainakin jossain tietyssä puistossa voisi hyvin tehdä "tutkimuksen" siitä, miten paljon roskaa ihmiset sinne tuottavat tietyssä ajassa. Puistossa voisi olla kylttejä (myös turisteille), jotka paitsi selittävät, miksi puisto on roskainen, myös vetoavat kaupunkilaisiin: "Jättämällä tämä puisto siivoamatta säästämme helsinkiläisten verorahoja 10 000 euroa, jotka lahjoitamme vanhustenhuoltoon. Viethän roskasi roskikseen." Luulisi viestin menevän perille.
P.S. Katso myös: Roska päivässä -liike
4 kommenttia:
Minusta ainoa tehokas tapa vähentää roskaamista on vähentää roskaksi kelpaavan materiaalin määrää. Esimerkiksi Suomessa merenraanoilta ei juuri löydy pulloja toisin kuin Itämeren itäpuolisissa maissa, koska täällä on tehokas pullopanttijärjestelmä. Muovipussit siis verolle, mäyräkoirapahvit on muutettava uudelleenkäytettäviksi ja pantillisiksi, tuottajille vastuu pakkausten ensisijaisesta uudelleenkäytöstä, akuille iso pantti jne.
Asennemuutoksella voidaan tapoja parantaa, mutta hitaasti eikä koskaan kaikkien kohdalla. Raha sen sijaan tehoaa useimpiin ja jos ei kerta kaikkiaan ole millä roskata, niin pysyypä paikat siisteinä.
^Metsänpoika^
Kommentti olisi pursunut yli jäteastian tavoin, joten kirjoitin oman postaukseni aiheesta. Kiitos hyvästä kirjoituksesta ja inspiraatiosta!
Pagisija: hyvä kirjoitus sinullakin, itse jätin tuon retkeilynäkökulman tarkoituksella vähemmälle, ettei kirjoitus olisi paisunut kuin pullataikina :)
Metsänpoika: erittäin hyvä pointti. Juuri näin pitäisi toimia. Samaa argumenttia käytän vastustaessani massiivisia jätteenpolttolaitoksia: iso laitos nimittäin vaatii ympäristöä tuottamaan tietyn määrän jätettä ollakseen kannattava, eli vie kaiken pohjan jätteiden synnyn ehkäisyltä.
Entä asennekasvatus ? 'Ennen vanhaan' roskien heittäminen oli huonoa käytöstä . Entäs nyt ! Aikuiset heittelevät ja lapset oppivat saman. Muinoin oli kyllä myös kadunlakaisijoita jotka siivosivat jatkuvasti katuja. Eräänä päivänä vastaani tuli kotikadullani äiti ja poika. Pojalla oli kädessä paperi jonka hän heitti maahan. Äiti ei reagoinut mitenkään. Kehoitin poikaa nostamaan roskan maasta ja viemään roskikseen. Ja mitäs äiti siihen ! 'Ei se ole hänen roskansa' ! Eli kun paperi oli alunperin jonkun muun heittämä, sen voi heittää takaisin eikä tarvitse vaivautua viemään roskiksee.!
Lähetä kommentti