Kielletyt puheenaiheet

Luin Helsingin Sanomain nettiuutisista eilen, että Oikeutta Eläimille -yhdistyksen turkistarhausta esitellyt näyttely poistettiin Kallion kirjastosta kesken kaiken. Näyttely oli kiertänyt yhdeksässä muussakin kirjastossa, eikä ollut saanut aikaan minkäänlaista vastalausemyrskyä. Nyt kirjasto oli saanut yhden ainoan palautteen, ja sen jälkeen yhteydenoton Suomen Turkiseläinten kasvattajien liitosta, ja näiden seurauksena kirjasto päätti, että näyttely keskeytetään.

Kävin katsomassa kuvat yhdistyksen omilta sivuilta, eivätkä ne minusta olleet mitenkään sopimattomia julkisiin tiloihin (yhdessä kettukuvassa tosin oli pahoin purtu jalka). Olen käynyt yhdellä turkistarhalla, mutta en sen perusteella osaa täysin sanoa, miten totuudenmukaisia tai tarkoitushakuisesti valittuja kuvat olivat. Mutta sen yhden käyntini perusteella arvioisin, että tarhoilla näyttää ainakin yleisesti ottaen juuri siltä kuin näyttelyn kuvissa.

Suomen Turkiseläinten kasvattajien liitto vetoaa mm. siihen, ettei laillista elinkeinoa kritisoivaa näyttelyä tulisi pitää esillä julkisessa kiinteistössä. Ihmettelenpä, mitä liitto pelkää? Miksei ihmisille saa näyttää kuvia siitä, miltä turkistarhalla näyttää? Se että elinkeino on laillinen, ei tarkoita, ettei sen toimintatapoja saisi kritisoida. Epäkohtiin pitää voida puuttua. Tässä kansalaisjärjestöt ovat usein tärkeässä asemassa, nostaen esiin sellaisia asioita, joista elinkeinonharjoittajat itse vaikenevat. Ja jos sitä ei saa tehdä julkisessa tilassa, niin missä sitten?

Vastaavanlainen "sensurointi" tapahtui viime syksynä, kun Eläinsuojeluliitto Animalian bussipysäkkimainokset poistettiin kielteisen palautteen vuoksi. Asiasta nousi kohu, ja mainokset laitettiin lopulta uudestaan esille sovituksi ajaksi. Minun on vaikea uskoa, että mainosten varsin siisteistä kuvista olisi syntynyt sellaista palauteryöppyä kuin mainostiloja hallinnoiva yhtiö antoi ymmärtää. Eläinsuojelutahot epäilivät vahvasti teollisuuden masinoineen tämänkin sensuroinnin, joka onneksi jäi yritykseksi.

Suomessa tuntuu olevan yleinen trendi, että kaikki epämiellyttävä on lakaistava maton alle. Eläintuotteet, kuten turkissomisteet ja jauheliha, näyttäytyvät kuluttajille siisteinä kaupan hyllyillä. Heti kun joku yrittää kertoa, miltä turkistarhalla tai sikatilalla näyttää, tai miten eläimet tapetaan, teollisuus vaientaa tämän vaikutusvallallaan. Kaiken pitää nyky-yhteiskunnassa olla täydellistä, helppoa ja mukavaa.

Hulluinta koko jutussa on se, että tuotantopuoli ei näytä huomaavan, minkälaisen karhunpalveluksen he tekevät itselleen tällaisilla kohujutuilla. Tämänkin näyttelyn kuvat saivat nyt luultavasti moninkertaisen yleisön verrattuna siihen, että näyttelyn olisi vain annettu olla hiljaisuudessa.

P.S. Haluan huomauttaa, etten itse ole eläinoikeus-aktivisti, vaikka mielestäni tuotantoeläinten kohtelussa Suomessa on huomattavasti parantamisen varaa. En hyväksy laittomuuksia, mutta asiallisen kritiikin esittämisen pitää olla mahdollista.