Kevättä seuraamaan!

Olen jo monena vuonna osallistunut Luonto-Liiton kevätseurantaan. Se on hauska ja helppo tapa harrastaa luonnontarkkailua, ja samalla olla mukana tekemässä tieteellistä tutkimusta.

Kevätseurannassa on mukana 39 vakiolajia: kasveja, lintuja, hyönteisiä, matelijoita ja lisäksi sammakonkutu ja siili. Niistä merkitään muistiin ensihavainnot: kasveista yleensä kukinta, eläimistä liikkeelläolo tai saapuminen paikkakunnalle. Useimmat lajit ovat melko helppoja tuntea, mukana ovat esimerkiksi leskenlehti, västäräkki ja sisilisko. Eikä haittaa, vaikkei osaisi tunnistaa kaikkia lajeja - havaintoja voi tehdä niistä, jotka tuntee. Kevätseurannan sivuilta löytyvät avuksi kuvat ja esittelyt kaikista seurantalajeista.

Lisäksi kevään aikana on kuusi erityistä kevätseurantaviikonloppua, jolloin ihmisten toivotaan retkeilevän ja arvioivan, ovatko seurannan lajit harvinaisia vai runsaita. Kun suuri määrä havaintoja tehdään samoina päivinä eri puolilla maata, voidaan yhteenvedosta arvioida, miten vaikkapa peipon muutto etenee. Ja koska kevätseurantaa on tehty jo 1960-luvulta lähtien, nyt on jo olemassa pitkä sarja vuosittaista tietoa, jota voidaan käyttää esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimisessa. (Luonto-Liitto lähettää havaintotiedot lopuksi myös Luonnontieteelliseen keskusmuseoon.)

Perinteinen tapa palauttaa havaintoja on paperinen lomake, jonka voi tilata Luonto-Liitosta ja nykyään myös printata netistä. Muutamana viime vuonna Ylen Aamu-tv on ollut mukana yhteistyössä, ja Ylen sivuilla on nytkin sähköinen havaintolomake. Lisäksi havaintoja voi lähettää ainakin sähköpostilla ja tekstiviestillä (ohjeet Luonto-Liiton sivuilla). Vaikka itse pidän kouriintuntuvasta paperilomakkeesta, havaintoja ilmeisesti toivotaan paljon sähköisesti heti kevätseurantaviikonlopun jälkeen, sillä niistä kootaan "reaaliaikainen kevätkatsaus", joka esitetään seuraavan viikon torstaina Aamu-tv:ssä. Kyllä tekniikka on ihmeellistä :)

Viime vuonna kevätseurantaan tuli mukaan erityisteema. Silloin vakiolajien lisäksi lomakkeeseen sai merkitä urbaanin kevään merkkejä, esimerkiksi ensimmäisen skeittarin tai lakaisuauton. Tänä vuonna teemana ovat perhoset, ja perinteisten nokkos- ja sitruunaperhosen lisäksi havaintoja kerätään kuudesta ylimääräisestä perhoslajista. Kiva keksintö sikäli, että nyt ainakin minulla on ihan erityistä intoa opetella tunnistamaan uusia lajeja - huomasin nimittäin, että moni teemalajeista oli minulle ennestään tuntematon (esimerkiksi tyttöperhonen). Mukana yhteistyössä on Suomen Perhostutkijain Seura.

Itse teen kevätseurantaa ihan hauskuuden vuoksi, mutta näkyypä tarjolla olevan palkintojakin havaintoja palauttaneille. Tämä koskee myös lapsille tarjottavaa helpotettua versiota, jonka Kevättuuli-lomakkeessa on vain 12 lajia.

Ajattelin, että kertoisin kenties täällä blogissa omista keväthavainnoistani. Kunhan niitä ensin tulee, kevät on edennyt toistaiseksi aika hitaasti. Mutta ensimmäinen kevätseurantaviikonloppu on jo nyt 18.-19.3., eli käykäähän retkillä!

P.S. Luonnontieteellisellä keskusmuseolla on myös oma fenologiatutkimus, joka on Luonto-Liiton kevätseurantaa laajempi. Fenologia on tieteenala, joka tutkii juuri tällaisten luonnon toistuvien ilmiöiden ajoittumista. Jos siis kevätseuranta tuntuu liian helpolta, käy printtaamassa vaativampi lomake!