10.1.2006

Itsekkäät turhakkeet

Suomen Luonto -lehti on vuodesta 2000 lähtien valinnut lukijoiden ehdotusten pohjalta vuoden turhakkeen. Valituksi on tullut hyvin erilaisia tavaroita: esimerkiksi lehtipuhallin ja ulkomainen pullovesi. Tänä vuonna valinta osui erityisen nappiin: vuoden turhake 2005 on harvinaisen turha kaupunkimaasturi (ks. oma kirjoitukseni 17.10.2005).

Turhake on hienosti keksitty sana, sehän on hyödykkeen vastakohta. Turhuus ja hyödyllisyys ovat tosin jossain määrin subjektiivisia käsitteitä - toisen turhake on toisen hyödyke, mikä näkyy esimerkiksi kirpputorien suosiona. Mutta jotkut tavarat ovat kyllä oikeasti niin turhia, että niiden ainoa hyöty on lisäraha valmistajan lompakossa, sikäli kuin joku niitä sortuu ostamaan. Tämän vuoden turhake-ehdotusten listaa lukiessa ei voi kuin haukkoa henkeään: kuka ihmeessä ostaa karkkirasiaan yhdistetyn tietokonepelin, koiran kynsilakkaa, murojen annosteluautomaatin, pakastavan wc-pöntön tai paristokäyttöisen kirjeenavaajan?

Ehdotusten joukossa on sellaisiakin tavaroita, jotka ovat periaatteessa hyödykkeitä, mutta jotka on jollain tavalla "pilattu" turhakkeiksi, esimerkiksi valmiiksi revityt farkut ja Baltiasta tuodut jääpalat. Mielestäni listan toiseksi paras ehdotus vuoden turhakkeeksi kaupunkimaasturin jälkeen ovat Helsingissä jaetut kahdet puhelinluettelot. Kaksi kilpailevaa puhelinyhtiötä rahastaa asiakkaat kahteen kertaan ja jakaa koteihin lähes identtiset luettelot - melkein kuusi kiloa paperia per talous!

Ihminen on mukavuudenhaluinen, ja kaikenlainen omaa vaivannäköä vähentävä vetoaa meihin. Ihminen on luonnostaan myös itsekäs, mikä on hyvin ymmärrettävissä kun ajattelee minkä tahansa eläimen selviytymistä luonnossa: yksilö, joka luovuttaa löytämänsä ruuan tai suojapaikat muille, ei pidemmän päälle pärjää. Ihminen elää kuitenkin nykyään sellaisessa ympäristössä, jossa itsekkyys johtaa ennen pitkää paitsi lajin, luultavasti myös elinympäristön (tässä tapauksessa maapallon) jonkinasteiseen tuhoon. Jos jokainen meistä hankkisi tavaroita ja kuluttaisi luonnonvaroja tuijottaen vain omaan napaansa, tarvittaisiin usean maapallon verran resursseja tyydyttämään kaikki tarpeemme.

Kaupunkimaasturin valinta vuoden turhakkeeksi herättää toivottavasti keskustelua itsekkyyden rajoista. Kaupunkimaasturi on harvinaisen itsekäs ostos: se kiihdyttää ilmastonmuutosta tarpeettomasti, on turvallisuusriski muille tienkäyttäjille, eikä tuo omistajalle muuta hyötyä kuin tunteen uudesta statussymbolista.

Voidaan tietysti kysyä, onko ainoastaan kuluttajien podettava huonoa omatuntoa ostamistaan tavaroista - eikö tavaroiden tuottajilla tai mainostajilla ole mitään vastuuta? Olisi tietysti hienoa, jos laki tai tuottajien hyvä tahto estäisi uusien turhakkeiden ilmestymisen markkinoille, mutta valitettavasti voitonteko käy useimmissa firmoissa aina luonnonvarojen säästämisen edelle. Valmistajat tuottavat sitä mitä kuluttajat ostavat. Kaupassa voi ihan oikeasti äänestää kukkarollaan, ja jokaisen ostoksen voi nähdä kannanottona. Mietipä ostoksilla seuraavan kerran, mitä äänestät. :)

2 kommenttia:

Kaarlo kirjoitti...

Onnetar suosi minua TEE ITSE
lehden lukijakilpailun arvon-
nassa Bosch PLR 30 laseretäi-
syysmittarilla. 11/2008.
Minusta se on turhuuden turhake.

Taviokuurna kirjoitti...

Jep, turhakkeelta kuulostaa. Tämän vuoden turhakkeen etsintä on käynnissä, ilmoitapa omasi mukaan!

http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2008/turhake08

P.S. En pääse vastavierailulle, koska linkkisi vie profiiliisi, joka ei ole julkinen.