16.4.2011

Suomen kolmas lintuatlas

Tällä viikolla nähtiin erittäin konkreettisesti, mihin tuhannet vapaaehtoiset harrastajat pystyvät, kun heidän voimansa yhdistetään: Suomen lintuatlas 2006-2010 on julkaistu!


Vapaaehtoistyön voimannäyttö

Lintuatlas kertoo Suomessa pesivien lintujen levinneisyyden 10x10 km ruutujen tarkkuudella. Näitä ruutuja mahtuu Suomeen 3859 kappaletta ja idea on, että jokaiselta ruudulta kirjataan, mitkä lintulajit siellä pesivät ja miten varma tieto on. Pesintä voi olla varma (esim. on nähty poikasia pesässä), todennäköinen (esim. on nähty emo hyökkäilemässä pesää uhkaavaa eläintä kohti) tai mahdollinen (esim. on havaittu lintupari sopivassa pesimäympäristössä). Näin saadaan varsin hyvä kokonaiskuva Suomen linnustosta.

Kolmannen lintuatlaksen komean punainen selvitysaste-kartta.
Lähde: http://atlas3.lintuatlas.fi Kopioitu 16.4.2011. 
Käyttö Creative Commons Nimeä 3.0 -lisenssillä.
Tiedot on kerätty lähes kokonaan vapaaehtoisvoimin, ja on mykistävää, minkälaiseen tulokseen on päästy: vain 11 ruudulta ei ole kirjattu lainkaan atlashavaintoja. Nämä tyhjät ruudut ovat käytännössä saarettomia merialueita, joissa lintuja ei pesi, joten käytännössä joka ainoassa Suomen 10x10 km ruudussa on käynyt viimeisen viiden vuoden aikana vähintään yksi lintuharrastaja, joka on kirjannut sieltä havaintoja lintuatlakseen - kaukaisia luotoja ja Lapin tiettömiä erämaita myöten. Aivan mieletön saavutus!

Tulokset ovat upeita jopa maailmanlaajuisesti. Tämä oli jo kolmas Suomessa tehty pesimälinnuston atlasselvitys (ensimmäinen koottiin vuosina 1974-79 ja toinen vuosina 1986-89), eikä mistään muusta maasta ole ilmeisesti julkaistu vastaavaa sarjaa. Pitkät havaintosarjat ovat välttämättömiä, kun tutkitaan levinneisyyden muutoksia ja siihen johtaneita syitä. Lisäksi kartoitus tuli nyt kolmannella kerralla tehtyä huomattavan kattavasti, sillä peräti 90 % ruuduista arvioitiin vähintään tyydyttävästi kartoitetuiksi. Erinomaisesti kartoitettujakin ruutuja kertyi 38 %.

Osallistuin aineiston keruuseen, ja olo onkin nyt onnellinen, mutta hieman tyhjä. "Atlastelu" antoi retkeilylle erityisenlaista motivaatiota, sillä jokainen havainto oli potentiaalisesti hyödyllinen atlaksen kannalta. Havaintojen lähes reaaliaikainen päivittyminen projektin nettisivuille mahdollisti sen, että retkeilyn saattoi  kohdistaa huonosti kartoitetuille alueille (ja siten nähdä uusia paikkoja), tai keskittyä etsimään tutuilta alueilta sellaisia lajeja, joiden pesintää ei vielä ao. ruudusta ollut varmistettu (ja oppia siten uutta eri lintulajeista). Koska tiheästi asutussa Etelä-Suomessa on myös paljon lintuharrastajia, lähiruutumme tulivat kattavasti kartoitetuiksi jo varsin varhain. Vietimmekin mm. erittäin antoisan (mutta myös rankan) kesäkuisen viikon Ahvenanmaan kauniissa luonnossa atlashavaintoja keräten.


Tulokset kaikkien nähtävissä verkkosivuilla

Lintuatlaksen tulokset on julkaistu verkossa osoitteessa atlas3.lintuatlas.fi. Tämä on minusta erinomainen ratkaisu, sillä kirjaan verrattuna julkaisu voitiin tehdä nopeasti, sitä pystytään myöhemmin täydentämään, ja näinkin hienoon aineistoon varmaankin väistämättä jääneitä virheitä on mahdollista korjata palautteen perusteella.

Taviokuurnan pesimäaikainen levinneisyys Suomessa.
Lähde: http://atlas3.lintuatlas.fi Kopioitu 16.4.2011. 
Käyttö Creative Commons Nimeä 3.0 -lisenssillä.
Verkkojulkaisu mahdollistaa myös tiedon hakemiseen ja esittämiseen monipuolisia tapoja, joita en malta olla hehkuttamatta:
  • Lajit-osio näyttää kunkin lintulajin tulokset. Osion etusivulla olevan taulukon voi järjestää eri sarakkeiden mukaan. Lajia klikkaamalla pääsee kunkin lajin omalle sivulle, jossa on pienen lajiesittelyn ohella levinneisyyskartta sekä tässä tuoreessa että vanhoissa atlaksissa. Kartan esitysmuodoksi, kuten väreiksi ja symboleiksi, on tarjolla muutamia erilaisia vaihtoehtoja, ja kartan voi myös suurentaa. 
  • Levinneisyyden muutoksista kertoo lajisivuilla oleva muutoskartta, joka värikoodein osoittaa, onko lajin levinneisyys kasvanut vai supistunut. Eri tavalla muutoksia visualisoi "pallokaavio", jota voi tarkastella koko maan laajuisena tai alueittain. Siitä voisi teettää vaikka julisteen :-) Vielä tarkemmin muutoksiin pääsee kiinni erityisellä vertailutyökalulla.
  • Ruudut-osio puolestaan kertoo, mitä lintulajeja missäkin atlasruudussa pesii. Ruudun voi valita listalta tai kartasta, ja valinnan jälkeen viereiseen ruutuun voi siirtyä karttaa klikkaamalla. Ruudun lajilistasta pääsee myös suoraan kunkin lajin lajisivulle.

Selviä muutoksia linnustossa

Atlaksen tuloksia tullaan käyttämään tieteelliseen tutkimustyöhön, mutta jo silmämääräisesti voi nähdä, että lintulajistossamme on tapahtunut ja tulee todennäköisesti tapahtumaan selviä muutoksia. Sekä huomattavasti levinneitä että merkittävästi esiintymiseltään supistuneita lajeja löytyy paljon. Esimerkiksi laulujoutsen, sinitiainen ja pikkuvarpunen ovat löytäneet paljon uusia elinalueita. Toisaalta erityisesti riekon, suokukon, peltosirkun, ja niinkin tutun linnun kuin kivitaskun tulokset osoittavat huolestuttavaa vähenemistä.

Nämä havainnot peilaavat hyvin viime joulukuussa julkaistun, päivitetyn lajien uhanalaisuusarvioinnin tuloksia. Vaikka levinneisyyden muutokset eivät suoraan kerro lintujen runsaudesta - yksi pesintä viidessä vuodessa näyttää atlaskartalla samalta kuin kymmenen pesintää joka vuosi - levinneisyyden supistumista ei käytännössä tapahdu ilman kannan merkittävää pienenemistä, ja päinvastoin.

Taviokuurnan levinneisyyden muutokset
aiempiin atlaksiin verrattuna.
Lähde: http://atlas3.lintuatlas.fi Kopioitu 16.4.2011. 
Käyttö Creative Commons Nimeä 3.0 -lisenssillä.
Blogin nimikkolajin levinneisyys näyttäisi pysyneen melko vakaana tai hieman harventuneen, tai ainakin sen painopiste on ilmeisesti siirtynyt hieman itään päin. Tosin sen sanotaan olevan pesimäaikaan hiljainen ja huomaamaton, minkä lisäksi suuretkin kannanvaihtelut ovat sille tyypillisiä. Tutkijoilla onkin puuhaa, kun tuloksia pyritään tulkisemaan parhaan ymmärryksen mukaan. Atlassivusto tuleekin lupausten mukaan vielä täydentymään, kun tietojen käsittely etenee.

Myös mukavaa knoppitietoa sivustolta löytyy. Kuka arvaa, mitkä ovat kolme Suomen yleisintä lintulajia asutuissa atlasruuduissa mitattuna?


Entäs nyt?

Vaikka atlas on tältä erää ohi, kaikki lintu- ja luontohavainnot ovat toki hyödyllisiä edelleen. Jokainen voi osallistua esimerkiksi Kevätseurantaan, Vuoden lintu -kampanjaan tai johonkin lukuisista muista käynnissä olevista seuranta- ja kartoitusprojekteista. Havainnot ovat arvokkaita ilman erityistä kampanjaakin - tutustu esimerkiksi Hatikka-palveluun, jossa voit pitää omaa luontopäiväkirjaa verkossa. Viimeistään tämä lintuatlas on osoittanut, että jokainen havainto on arvokas.

Ei kommentteja: