Erityisen hienoja olivat Hannu Vallaksen (vai Valtaan?) pienlentokoneista ottamat ilmavalokuvat, jotka avaavat ihan uuden näkökulman Suomen maisemiin. Ja omaa luokkaansa olivat toki myös juhlan päävieraan, hollantilais-amerikkalaisen Frans Lantingin tuotokset. En yhtään ihmettele, että mies on huippuarvostettu, joidenkin mielestä maailman paras luontokuvaaja. Käykääpä vaikka täällä galleriassa ihmettelemässä. Toki asema National Geography -lehdessä myös auttaa, kun resurssit eivät ole rajoittava tekijä. Lanting esitteli nyt uusinta suurhankettaan, vaatimattomalta nimeltään "Life - a journey through time", johon kuuluu yli kolmekiloinen kirja ja kuva-musiikki-esitys. Kuvien ja tekstin kautta Lanting esittelee kansantajuisesti sen, mitä tiedämme elämän historiasta - yksisoluisista bakteereista aina nisäkkäiden vallankumoukseen.
Lanting toimi myös tämänvuotisen Vuoden Luontokuva -kilpailun päätuomarina. Kilpailuhan toimi niin, että kuvaajat osallistuivat 9 eri sarjaan ja kullekin valittiin sarjavoittaja. Sarjavoittajista joku saa myös Vuoden Luontokuvan tittelin. Tällä kertaa parhaimmaksi nousi nisäkäs-sarjan voittaja, Lassi Rautiaisen kuvaama "Takaa-ajo", jossa kolme sutta juoksee karhun perässä.
Kuva (copyright): Lassi Rautiainen
Valinta on mielenkiintoinen. Kuva ei ole minusta erityisen taidokas tai näyttävä, vaan suorastaan epäselvä ja suttuinen. Mutta kuten valintaperusteluissa lukee, "toteutus on hyvin maalauksellinen, kuvassa on lähes myyttinen tunnelma, joka synnyttää ajatuksia ja tarinoita." Kuvassa on vauhtia, ja katsoja alkaa väistämättä miettiä, miten tilanne alkoi ja miten se jatkuu. Hahmojen voi melkein nähdä liikkuvan. Hauska valinta siis.Sarjavoittajiin ja kunniamaininnalla palkittuihin kuviin voi tutustua nettisivuilla. (Sarjavoittajat saa näistä erilleen klikkaamalla niiden linkkiä vasemmalla navigointi-palkissa.) Kun taiteesta on kyse, arviot ovat aina subjektiivisia, eli on helppoa sanoa että minun mielestäni jokin kuva on parempi kuin joku toinen. Esimerkiksi lintu-sarjassa kunniamaininnan saanut "Sieppari" on minusta uskomattoman upea, ja olisi ansainnut sarjavoiton. Muita suosikkejani ovat "Ahvenanmeri", "Lammikot" ja kilpailun vuosikirjan kanteen päässyt "Helmiäispallot". Mutta uskon kyllä, että on ollut vaikeaa valita voittajia näin hienosta joukosta, ja että ammattilaisraati katsoo kuvista visuaalisen näyttävyyden lisäksi myös teknistä toteutusta yms.
Whatsoever mietti blogissaan, voiko petokuvista nauttia, kun tietää että ne on otettu tarkoitusta varten perustetuilta haaskoilta, ja tilanteet ovat siis tavallaan lavastettuja. Minä luulen, että suurin osa luontokuvista ei ole aitoja sanan varsinaisessa merkityksessä. Olen melko varma, että esimerkiksi useimmissa kasvikuvissa kuvaaja on poistanut roskat kukan päältä tai taittanut kohteen edestä häiritseviä heiniä. Useita eläimiä on varmasti houkuteltu jollain tavoin, esimerkiksi pikkulinturuokinnalla tai pesäpöntöillä, ja esimerkiksi kohmeinen rupikonna tai laiska koppakuoriainen on helppo asettaa sopivalle paikalle kuvattavaksi. Petohaaskat ovat näistä "kuvausjärjestelyistä" vain ääriesimerkki. Tämän lisäksi kaikkia tuohonkin kilpailuun osallistuneita kuvia on vähintäänkin käsitelty (sääntöjen puitteissa toki) korjaamalla rajausta, valoisuutta ja värisävyjä. Tätähän kuvaaja tekee alustavasti jo kentällä rajatessaan kohteen etsimeen ja säätäessään kameran asetuksia. Eli hyvin harva luontokuva on todella "aito" ja kuvaa luontoa täsmälleen sellaisena kuin se on kuvaajan saapuessa sattunut olemaan ja kameran ruudulle sattunut tallentumaan. Eikä se ole minusta ongelma niin pitkään kuin voin luottaa siihen, että kuvat eivät esitä sellaista, mitä todellisuudessa ei ole tapahtunut.
Mielenkiintoista on myös tutkia edellisten vuosien kilpailuvoittajia. Tämän linkin sivulle on koottu vuoden luontokuvat vuosilta 1980-2006, mutta vanhemmat kuvat on kai skannattu kirjoista, sillä kuvanlaatu on joissain varsin huono. Vasemmalla olevista linkeistä pääsee katsomaan vuosien 2003-2006 parhaimmistoa laadukkaammin.
Näin amatööriharrastajan näkökulmasta lohdullista on se, että vuonna 2005 voiton korjasi ihan tavallisella digipokkarilla mökkirannasta otettu kuva. Nyt siis miettimään sommitelmia ensi vuoden kisaa varten :-)
************
P.S. Suuri uutinen ihan toisesta aiheesta: Helsingin yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan tulee australianwollemia (Wollemia nobilis)! Jos et tiedä, mitä hihkumista siinä on, käy lukemassa Luonnontieteellisen keskusmuseon blogista ja tiedotteesta. Paljastan sen verran, että tilanne on sama kuin jos Korkeasaareen olisi tulossa elävä dinosaurus...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti