tag:blogger.com,1999:blog-17863676.post8206032471300581987..comments2023-10-12T18:24:44.848+03:00Comments on Taviokuurna: Leväperäistä luokitteluaTaviokuurnahttp://www.blogger.com/profile/06913755795318036222noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-17863676.post-72534024843470947352008-02-16T09:49:00.000+02:002008-02-16T09:49:00.000+02:00Hyvä kysymys. Biologit ne vasta miettivätkin näitä...Hyvä kysymys. Biologit ne vasta miettivätkin näitä määritelmäkysymyksiä!<BR/><BR/>Jätin tarkoituksella tekstistä pois kasvin täsmällisen määritelmän ja viittasin siihen vain "mikrobiologisella ainutlaatuisuudella", koska se on sellaista ammattihepreaa, etten tiedä paljonko alaan perehtymätön saa siitä irti, kun minäkään en siitä ihan kaikkea ymmärrä (olen enemmän ekologi kuin esim. solubiologi tai geneetikko).<BR/><BR/>Toinen ongelma on se, että vaikka näitä luokitteluja tehdään, osa rajoista on silti enemmän tai vähemmän veteen piirrettyjä, ja noista mikroskooppitason öttiäisistä on vieläkin välillä kovin hankala sanoa, miten ne toimivat ja mihin porukkaan ne kuuluvat. (Ja jos oikeasti halusit kysyä <B>miksi</B> eliökuntaa luokitellaan, niin siihen en ota nyt sen enempää kantaa kuin että biologit näkevät sen hyvin mielekkääksi tavoitteeksi :)<BR/><BR/>Mutta tässä nyt kuitenkin esimerkin vuoksi kasvin määritelmää eräältä kurssilta. Kasvien synapomorfioita, eli kaikille kasveille yhteisiä, mutta muilta eliöiltä puuttuvia ominaisuuksia, ovat mm:<BR/>-viherhiukkasten tylakoidien järjestäytyminen "kolikkopinoiksi"<BR/>-apupigmentti fykobiliini puuttuu<BR/>-klorofylli b (sinibakteereilla on myös, mutta hieman erilainen)<BR/>-omanlainen siimojen sisärakenne<BR/>-solun vararavintona on tärkkelys, jota varastoidaan plastidien sisään<BR/>-useita DNA-tason eroja (esim. rubiscoa koodaavan geenin alayksiköt)<BR/><BR/>Nyrkkisääntönä kasvit, eläimet ja sienet voi kuitenkin karkeasti erotella näin:<BR/><BR/><B>Eläin</B> on vähintään jossain elämänsä vaiheessa liikkuva, toisenvarainen eli heterotrofi (ei pysty itse valmistamaan ravintoaan), ja sen soluissa ei ole soluseinää kuten kasveilla ja sienillä. Eläimen rakenne on myös varsin "joustamaton".<BR/><BR/><B>Kasvi</B> on lähtökohtaisesti omavarainen eli autotrofi, eli se valmistaa oman ravintonsa yhteyttämällä. Se ei yleensä pysty liikkumaan, mutta sen rakenne on muovautuva, eli ympäristö vaikuttaa siihen, minkänäköiseksi se kasvaa. Kasvisoluilla on selluloosainen soluseinä.<BR/><BR/><B>Sieni</B> on eläimen tavoin toisenvarainen, mutta sienisoluilla on kitiininen soluseinä. Monisoluinen sieni kasvaa epämääräisenä rihmastona, ja muodostaa vain lisääntymisen yhteydessä ihmissilmin tunnistettavia rakenteita.<BR/><BR/>-----<BR/><BR/>Kiitos kysymästä, päämielenkiintoni on luonto :) Jos on pakko tarkentaa, niin eläimet, ja erityisesti selkärankaiset. Lintuja tulee katseltua ehkä tarkimmin, koska niitä on jossain mielessä helpointa harrastaa. Mutta lähtökohtaisesti olen kiinnostunut kaikesta, mitä ympärillämme tapahtuu (ja on tapahtunut elämän historian aikana).Taviokuurnahttps://www.blogger.com/profile/06913755795318036222noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17863676.post-39914754119968749902008-02-16T01:14:00.000+02:002008-02-16T01:14:00.000+02:00Hieno ja opettavainen bloggaus: lisää tällaista ki...Hieno ja opettavainen bloggaus: lisää tällaista kiitos. Mutta - et kuitenkaan silti lopulta selittänyt miksi möhnösönmöt eritellään kasveihin, sieniin, ja eläimiin. <BR/><BR/>Sanoit vain, että maallikot ovat olleet naiiveja sekoittaessaan "kasvin" ja "sienen". OK, totta, mutta annapa nyt täsmällinen fysiologinen esitys siitä, kuinka maailman moninaisuus leikataan osiin. Menet ehkä siihen, mikä geneettisesti risteytyy mistä. <BR/><BR/>Tämä kommenttini on tietty haastava tyhmällä tavalla - eihän kenenkään biologin tarvitse miettiä tuollaisia määritelmäkysymyksiä.<BR/><BR/>Olen pitkään lukenut blogiasi, mutta mikä sinulla oikein on tuo päämielenkiinto (linnut, kasvit, puut...?).Mattihttps://www.blogger.com/profile/12818860099536321756noreply@blogger.com