25.6.2009

Kiviä, koteja ja yksi kääriäinen

Loma (palkaton, mutta kuitenkin) mahdollistaa pitkästä aikaa harrastusten harjoittamisen. Varsinkin mökillä vietetyn viikon aikana tuli kokeiltua sekä tietoisesti että puolivahingossa useampaakin luonnonharrastuksen eri osa-aluetta, ja samalla vaivalla kasvoi ansaittujen Pihka-tähtien määrä. Tässä raportteja.

*****

Jo pari viikkoa sitten ehdimme retkelle Inkoon Kopparnäsin ulkoilualueelle, jonka rantakalliot soveltuivat erinomaisesti kivijäkälien ihasteluun. Ohessa kuvasaalista. Mainitut harvat lajinimet ovat akateemisia arvauksia, joita saa mielellään täydentää ja korjata. Itse yritän täydentää tunnistuksia, jahka saan lainattua/hankittua J. Rikkisen uuden, pätevän oloisen määritysoppaan.

Kiven kuvitellaan usein olevan harmaata, mutta itse asiassa väri tulee yleensä sitä peittävistä jäkälistä. Tämäkin graniitti oli pohjimmiltaan varsin punaista.

Yhtenäiseltä näyttävä harmaa koostuu useista erilajisista ja -värisistä rupijäkälistä.

Tässä vierekkäin kolme erisävyistä harmaata.

Tumma jäkälä on joutunut vaalean ympäröimäksi. Ellei sitten tumma ole laskeutunut itiönä vaalean päälle ja onnistunut kasvamaan siinä?

Tässä ollaan tekemässä uutta aluevaltausta. Aivan kuin joltain olisi roiskunut harmaata maalia :-)

Maaliroiske lähikuvassa. Tummat itiömaljat erottuvat selvästi.

Kaarrekarve (Parmelia centrifuga) saa kivenkin nauramaan :-) Jäkälä kasvaa keskustasta ulospäin, mutta tältä lajilta keskustaosat kuolevat, ja vain elävä reuna jää koristamaan alustaa.

Myös muita värejä esiintyy. Tässä harmaiden rupijäkälien ja ruskean, hieman lehtimäisemmän jäkälän kohtaaminen. Ruskea näyttää olevan niskan päällä, kasvamassa harmaiden yli.

Tässä taas yksi harmaa on onnistunut säilyttämään ympärillään puskurivyöhykkeen.

Karttajäkälä (Rhizocarpon geographicum) piirtää kiville kellanvihreitä mantereita. Tässä rikkonaista saaristoa sekä suuri laguuni.

Päivän kirkkaimmat värit tarjosi yleensä haavan rungolta löytyvä haavankeltajäkälä (Xanthoria parietina).

*****

Mökillä on hyvät mahdollisuudet nikkaroida, ja uusia linnunpönttöjä syntyikin peräti kolme kappaletta. Kuvassa harmaasiepon avopönttö. Harmaasieppo on siitä erikoinen pönttölintu, että emo haluaa nähdä ympärilleen pesällä ollessaan, siispä pöntöstä on riisuttava puolet seinistä. Harmaasieppo ei ole niin pöntöistä riippuvainen kuin lahopuu-pulasta kärsivät varsinaiset kololinnut, mutta "luvallinen" ja toivoaksemme myös turvallinen pesäpaikka todennäköisesti ilahduttaa sekä lintuja että ihmisiä. Harmaasieppo nimittäin on västäräkin ohella tunnettu taipumuksestaan perustaa pesänsä mitä ihmeellisimpiin paikkoihin, joista kaikki eivät ole yhteensopivia kesämökille kesken kaiken saapuvien ihmisasukkaiden elämäntapojen kanssa. Meillä tunnetuin tapaus on mökin seinustalle ylösalaisin pystyyn unohtuneen kuistiharjan päälle ilmestynyt pesä :-)

*****

Kukkia ja perhosia tulee mökillä ihasteltua kaiken aikaa, mutta Luonnonkukkien päivän Pihakasviretki jäi aikapulan vuoksi väliin, enkä aivan vielä intoutunut tekemään loppuun asti myöskään päiväperhostehtävän ensimmäistä osiota. Sen sijaan tuli kokeiltua yöperhosten houkuttelemista valopyydyksellä. (Tehtävänannon Taustaa-linkki kertoo, mistä on kyse.) Tulokset kuitenkin jäivät laihoiksi, sillä ympärillä lennelleistä kymmenistä yöperhosista vain yksi (kenties kääriäisten ryhmään kuuluva?) tuli lakanalle - muut eivät olleet siitä vähääkään kiinnostuneita. Epäilen, että yö oli näin juhannuksen aikaan liian valoisa, jotta tarjottu halogeenivalo olisi ollut riittävän suuri ärsyke. Ansa viritetään siis uudestaan myöhemmin kesällä. Niityn yläpuolella saalistanut pohjanlepakko oli kuitenkin hauska katseltava, ja detektorin avulla myös kuunneltava.

*****

Yhteenveto:

----------------------------------
Pihka-suoritukset 25.6.2009

Tehtävä: Kivien jäkälät - valmis

Tehtävä: Koteja linnuille ja lepakoille - valmis (1 tähti)

Tehtävä: Valohoukutin - kesken
Tilanne: kokeiltu yhden kerran, 1/5 erilaista ötökkää houkuteltu

Tähtiä saatu yhteensä: 11/20.
----------------------------------

16.6.2009

Mistä tietää että on kesäkuu?

(Jatkoa sarjalle)

Vihreyteen ja kasvuun alkaa turtua: ihan jokainen uusi lehti ja kukka ei enää aiheuta suurta riemastusta ja tarvetta kaivaa kamera esiin.

Kevätseurantakin päättyy.

Alle 15 asteen päivälämpötila tuntuu "hitsin kylmältä".

Ihmiset vaihtavat kesävaatteisiin täysin lämpötilasta riippumatta.

Hyttysistä alkaa olla riesaa metsässä.

Eräänä päivänä havahtuu siihen miten valoisaa on, ja samalla muistaa että päivä alkaa taas kohta lyhentyä. Eikä kesä ehtinyt vielä edes alkaa!

Laulavien lintujen määrä saavuttaa huippunsa, ja alkaa pian taas hiipua.

Ensimmäiset linnunpoikaset räpiköivät maastossa. Kaikkien kuviteltavissa olevien tahojen puhelimet pirisevät ihmisten kysellessä "hylättyjen" lokin- ja rusakonpoikasten hoito-ohjeita.

Kasvimaan kylvöt on kylvetty, eikä satoa vielä saa, joten aika kuluu lähinnä kitkemiseen (ja kasteluun tarvittaessa).

Kaupoissa voi seurata uusien perunoiden satokauden etenemistä läpi Euroopan.

Kaupungin sisääntuloväylien liikennemäärä arkiaamuisin putoaa kuin taikaiskusta.

Teinit parveutuvat ostoskeskuksiin ja muihin iki-aikaisiin kokoontumispaikkoihin.

Juhannusmieli valtaa mediakentän: sääspekulaatioilla, kokonpoltto-ohjeilla, tieliikenteen ruuhkatiedotteilla sekä ihmishenkien menetysten tilastoinnilla täytetään palstatilaa.

Asiat etenevät koko ajan hitaammin, kun yhä useampi on "juuri jäämässä lomalle". (Kuten esimerkiksi allekirjoittanut!)